Marjapellonmäki 1940
Parin kilometrin päässä Karhulan kylän keskustasta on Mannerheimlinjalla sijainnut Marjapellonmäki. Linjaa rakennettiin kesällä 1939 räjäyttämällä maakiviä valtaviksi lohkareiksi, jotka pystytettiin neljään riviin tankkiesteiksi. Karhulan linnoitustöissä oli kaikkiaan 3850 vapaaehtoista.
Neuvostoliitto ampui Mainilan laukaukset Kivennavalla 26.11.1939 ja aloitti hyökkäyksen 30.11. Suomalaiset vetäytyivät puolustukseen Mannerheimlinjalle. Karhulassa asemat miehitti Etelä-Suomen ruotsinkielisiltä alueilta koottu Jalkaväkirykmentti 10 komentajanaan eversti Runar Lilius.
Joulukuun 19. päivänä nevostojoukot aloittivat rajun hyökkäyksen. Päähyökkäyskohteena oli Summan ja Munasuon alue Karhulan itäpuolella. Marjapellonmäessä venäläisten hyökkäys torjuttiin varsin helposti. Suomalaiset tekivät vastahyökkäyksen 23.12, joka onnistui siinä määrin, että rintama rauhoittui runsaan kuukauden ajaksi.
Pakkanen oli kova, Marjapellonmäessä yli 40 astetta.
Helmikuun 9. päivänä 1940 venäläiset aloittivat suurhyökkäyksen. Kranaatteja ammuttiin suomalaisten asemiin satoja minuutissa niin, että yksittäisiä räjähdyksiä ei voinut erottaa. Sen jälkeen panssarivaunut ja jalkaväki lähtivät hyökkäykseen ja valtasivat Karhu -tukikohdan, mutta Marjapellonmäen rintama kesti. Summajärven itäpuolella Mannerheimlinja kuitenkin murtui 13.2, minkä johdosta Marjapellonmäeltä vetäydyttiin väliasemaan Sommeelle 16.2.
JR 10 taisteli Marjapellonmäellä kaksi kuukautta ja menetti kaatuneina 916 miestä.
Marjapellonmäki 1943
Lähteet: Esa Pitkänen, Kyläojan takana 2005; Ari Raunio & Juri Klinin, Talvisodan taisteluja 2009; Karhula - kotikylä Karjalassa 1997.
(31.8.2010)
Lisää Marjapellonmäestä
Talvisota Karhulan lohkolla
Johannekselainen-lehdessä 3/2015 - jolloin talvisodasta oli kulunut 75 vuotta - julkaistiin Kyösti Rainingon yksityiskohtainen kuvaus talvisodan tapahtumista Marjapellonmäellä. Teksti perustuu paljolti Antti Kolin kokoamaan aineistoon, muun muassa JR 10:n ja PPP 5:n sotapäiväkirjoihin. Antti Koli oli mukana pystyttämässä uutta ristiä ja muistotalua Marjapellonmäelle vuonna 1993. Lue artikkeli tästä.
Muistoja Marjapellonmäestä
70 vuotta talvisodan jälkeen vuonna 2010 sattuma toi yhteen Olavi Lintulan, joka oli Marjapellonmäessä tulenjohtajana, ja Hellin Lindin (os. Sailola, ent. Skyttä), joka oli Karhulan kylässä lottana. Molemmille talvisota oli elämän järkyttävimpiä kokemuksia. Tuula Lindin artikkeli on julkaistu Johannekselaisessa 3/2010 ja Veteraanien joulussa 2011.
Marjapellonmäen tulipalopakkaset
Tuulisissa paikoissa oli kuljettava takaperin, että kasvot eivät jäätyneet. Arat paikat oli suojattava sanomalehdillä. Lämpömittarin elohopea jäätyi. Tuula Lindin selvitys poikkeuksellisista pakkasista tammikuussa 1940. Kuva Mtv3.
Mitä Karhulassa tapahtui kun evakot lähtivät? 
Skyän Sanomien numerossa 11/2010 on Tuula Lindin kiinnostava artikkeli Marjapellonmäen taisteluista. Muun muassa Berliinin olympiakisojen 5000 metrin kultamitalisti Gunnar Höckert kaatui Marjapellonmäellä 11.2.1940 päivää ennen 30-vuotispäiväänsä. Avaa lehti pdf-tiedostona tästä. Kuva Olympiakortti 1936.
(15.3.2015)