Olet tässä: EtusivuKannaksen sukuhaaratKivennavan JOUTSELKÄVana-Juhana Skyttä 1864Alma Karjalainen os. Skyttä (1900-1987)

 

300 kaapro alma 1923Alma oli kansakoulussa luokan priimus ja halusi oppikouluun Terijoelle, mutta Juhana oli vanhoillinen eikä päästänyt tytärtään sinne. Alma pääsi kuitenkin Kanneljärven kansanopistoon lukuvuodeksi 1919-1920. Sen jälkeen hän kävi vuosittain siellä toveripäivillä.

Kaapro ja Alma hääkuvassa Rauhalan puutarhassa 1923.

Alma oli kaunis ja näyttävä nuori neito. Vuonna 1923 hänet vihittiin suojeluskunnan paikallispäällikkö, tullivartija ja rajavartioston päällysmies Kaapro Karjalaisen (1891-1953) kanssa.

200 karjalaiset hanniset 1928Alma ja Kaapro asuivat kymmenen vuotta Jooseppi Hännisen talossa, missä Kaaprolla oli kanslia. Heidän esikoispoikansa kuoli synnytyksessä. Ilo oli sitä suurempi, kun he sitten saivat kaksi tytärtä, Kaijan ja Raijan.

Karjalaiset Jooseppi ja Katri Hännisen kanssa vuonna 1927. Katrin sylissä 2-vuotias Kaija.

Alma oli jo nuoruudessaan tottunut lapsiin, sillä hän oli Rauhalassa hoivaillut veljenlapsiaan Berttaa ja Viljoa kuin omiaan.

200 suojelusk kansliahenkiltVuonna 1933 Alma, Kaapro ja tyttäret muuttivat Hänniseltä Joutselän vasta valmistuneeseen suojeluskuntataloon. Virka-asuisen Kaapron kansliassa kävi päivittäin rajamiehiä, suojeluskuntalaisia ja upseereita.

Suojeluskunnan paikallisesikunta 1936, keskellä päällikkö Kaapro Karjalainen.

200 yliloikkarit 1923Rajaloikkareita ja salakuljettajia tuotiin kuulusteltaviksi. Alma auttoi Kaaproa nälkäisten pakolaisten ruokkimisessa ja naisten ruumiintarkastuksissa. Myös tyttärillä oli vapaa pääsy isän kansliaan.

Pidätettyjä yliloikkareita tuodaan kuulusteluun vuonna 1923.

Alma oli lottien 200 lotat 1933-34muonituspäällikkö. Hän oli mukana kaikissa lottien tilaisuuksissa ja vastasi muonituksesta suojeluskunnan harjoituksissa ja juhlissa.

Muonituslotat kurssilla suojeluskuntatalossa 1930-luvun alussa.Alma eturivissä keskellä.

Viikonloppuisin Alma hoiti suojeluskuntatalon ravintolaa. Talon ahkerasti käytetyn vierashuoneen ylläpito ja vieraiden ateriat olivat myös Alman vastuulla. 

200 pikkulotat mmerkkijuhlissa 1931Joutselän taistelun patsashankkeessa Alma ja Kaapro olivat monin tavoin mukana. Sinetöityyn rasiaan patsaan alle talletettiin muun ohella valokuva ja henkilötiedot heidän perheestään. 

Pikkulotat  tulossa Joutselän taistelun muistojuhlasta vuonna 1933.  


200 kaija tammiselan koululla 1939Kesäasukkaat toivat mannermaisen muodin tuulahduksia mukanaan. Kun Alma meni 1920-luvulla Valkjärvelle ensikäynnille tulevan miehensä sukua tapaamaan, herättivät hänen pukunsa, takkinsa ja hattunsa suurta huomiota. 

Pikkulotat Tammiselän koululla vuonna 1933. Kaijalla Alma-äidin ompeluttamat hiihtohousut.

Joutselässä ei ollut housupukuja nähty naisilla, ennen kuin Alma ompelutti tyttärilleen punaisesta velvetonista hiihtopuvut 1930-luvun alussa.

200 alma kaapro tytt 1939Vuonna 1936 perhe muutti Viipuriin, kun Kaapro sai viran tullivartijana Viipurin tullissa.

Alma, Kaapro sekä tyttäret Kaija ja Raija Viipurissa vuonna 1939.

Ylimääräisten kertausharjoitusten alkaessa lokakuussa 1939 Kaapro saattoi Alman ja lapset Mikkelin junaan. Veljentytär Bertta oli kutsunut heidät luokseen. Siellä oli myös Bertan Justiina-äiti. Marraskuun alussa Alma ja tyttäret pääsivät palaamaan Viipuriin, mutta iloa ei kauan kestänyt. 30.11 pommit putosivat Viipuriin ja parin päivän päästä Alma ja tyttäret lähtivät kuorma-auton kyydissä Viipurista Taipalsaarelle.

Talvisodan päätyttyä perhe muutti Helsinkiin, missä Kaapron ura jatkui tullivirkailijana. Kaapro toimi myös Helsingin Karjalaisen suojeluskunnan paikallispäällikkönä. 

Tyttäret Kaija (1925-) ja Raija (1929-) olivat Joutselässä innolla mukana pikkulotissa. Koulunkäyntikin sujui hyvin, joten vanhemmat, jotka itse olisivat halunneet opiskella enemmän, olivat onnellisia kun molemmat pääsivät oppikouluun.

200 alajan perhe 1953Kaija aloitti Viipurin Vanhassa yhteiskoulussa ja pääsi ylioppilaaksi Helsingin V Yhteiskoulussa. Jatkosodan sytyttyä hän oli koulun loma-aikoina yli kaksi vuotta viestilottana Isosaaressa, Kannaksella sekä Joensuun Onttolassa. 

Kaija perheineen vuonna 1953.

200 alaja 2004Vuonna 1947 filosofian ylioppilas Kaija vihittiin teologian ylioppilas, myöhemmin kirkkoherra Martti Alajan (1925-2005) kanssa. He saivat neljä lasta. Urheilu ja liikunta oli koko perheelle tärkeää. Lisäksi Kaija työskenteli miehensä rinnalla seurakuntatyössä.

Kaija on selvitellyt sukuhistoriaa ja sai vuonna 2004 valmiiksi kaksi nidettä Vana-Juhanasta ja Joutselästä. Ne ovat olleet pääasiallisena lähteenä näiden verkkosivujen "Tuomas Skyttä" ja "Vana-Juhana Skyttä" -sivuille.

 

Raija kirjoitti ylioppilaaksi 1940-luvun lopulla, opiskeli lääkäriksi ja erikoistui gynekologiksi. Isä-Kaapron kuoleman jälkeen hän myös huolehti hyvin Alma-äidistä yli kolmenkymmenen vuoden ajan.

 

400 alma karjalainen 80v

 Oma perhe Alma Karjalaisen 85-vuotispäivilla vuonna 1985. Keskellä Alma, hänen takanaan tyttäret Kaija ja Raija.

 

Lähteet:
Kaija Alaja: Vana-Juhanan eli Juhana Skytän suvun liepeillä Kivennavan Joutselässä. Osat I ja II. 2004.
Alajan perhealbumi.

(30.8.2012)

Joomla Template: by JoomlaShack