Hiitola oli maanviljelyspitäjä, jossa oli 1930-luvulla 40 kylää ja 8500 asukasta.

Maatilat olivat yleensä pieniä, peltoa 2-25 hehtaaria, mutta maat olivat viljavia, varsinkin entiset merenpohjasavikot järvien rannoilla ja jokien varsilla. 1930-luvulle tultaessa peltoala oli lisääntynyt ja tuotanto kasvanut niin, että maataloustuotteita vietiin jo muualle kulutuskeskuksiin.

Kalastus oli tärkeää Laatokalla sekä Hiitolanjoella, joka oli yksi tärkeimpiä Laatokan lohen kutujokia.

Hiitolan asema. Lähde: www.postileimat.com

Karjalan rata Viipurista Sortavalan kautta Joensuuhun rakennettiin 1890-1894. Hiitola sai oman aseman ja hyvät yhteydet, jotka edistivät maataloutta ja teollisuutta.

Merkittävin teollisuuslaitos oli Laatokan rannalle Pekonlahteen 1865 perustettu höyrysaha. Vuonna 1897 saha siirtyi Viipurin puutavara Oy:lle ja 1910 A.Ahlström Oy:lle. Sahaa laajennettiin ja Pekonlahteen perustettiin myös laivatelakka. ”Pekonlahden ruukissa” oli töissä enimmillään 400 henkeä. Hiitolassa oli myös nahkatehdas, sähkölaitos, tiilitehtaita ja joitakin pieniä sahoja.

Hiitolan kirkko. Lähde: Hiitolan pitäjäsivut

Hiitolan seurakunta sai oman kirkkoherran 1616 ja puukirkko valmistui 1795. Hiitolan kolme kirkonkelloa pelastettiin toisen maailmansodan jaloista Nuijamaalle. Siellä suurin, Tukholmassa 1751 valettu kello sai halkeaman ja ”palautettiin” vuonna 2005 juhlallisesti Noormarkkuun, missä on paljon hiitolalaisia ja myös muuta Hiitolan kirkosta pelastettua tavaraa.

Hiitolan Vaavojan kylään perustettiin eräs Karjalan ensimmäisistä kansakouluista 1871 ja se oli siitä erikoinen, että oppilaina oli ainoastaan tyttöjä. Seuraava kansakoulu perustettiin vasta parikymmentä vuotta myöhemmin 1895 Yläkokkolan kylään.

Lähteet:
Hiitolan pitäjäsivut
Kemppinen, Iivar, 1972, Hiitolan kylähistoria
Luovutettu Karjala
Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät
Satakunnan ammattikorkeakoulu
Wikipedia
www.postileimat.com

(5.2.2011)