Sukuseuran tarkoitus
Sukuseura Skytät ry. perustettiin vuonna 1981 selvittämään Karjalan kannaksen Skyttä -sukuhaarojen juuria, kehittämään sukututkimusta ja järjestämään yhteisiä tilaisuuksia. Skyttiä oli monissa Karjalan pitäjissä 1500-luvun lopulta lähtien.
Skyttä on ammattinimi, jolla kutsuttiin kruunun metsästäjiä, linnojen ampujia tai värvättyjä ratsumiehiä. Kaikki Skytät eivät siten ole sukua keskenään. Länsi-Suomessa Skyttiä oli jo 1200-luvulla, jonne he olivat tulleet Ruotsista ja alkuaan Saksasta.
Skyttä -nimi on esiintynyt monessa muodossa kuten Schütt, Skytt, Skytte, Kyttä, Kyttälä, Kyttäläinen. Nykyisin Skyttiä ja heidän jälkeläisiään asuu joka puolella Suomea.
Katso minuutin
video sukuseurasta
Karjanhoito 1800-luvulla
Kaija Alaja kertoo Kivennavan Skyttien karjanhoidosta:
"Maanviljelys ja karjanhoito olivat 1700-ja 1800-luvuilla melko alkeellista. Karja oli kurjaa, kuten muutkin kotieläimet, siat ja lampaat, porsaat ja kanat.
Siat ja lapset pihalla Kiennavalla (Kiuru 1961)
Lampaista saatiin villoja, mutta sioilla ei ollut juuri merkitystä. Siat elivät kesän täysin luonnon varassa. Talvisin ne söivät etupäässä hevosen lantaa. Vasta, kun perunoita liikeni sikojen ravinnoksi asti, tuli sianlihasta syömäkelpoista.
Lehmät olivat pieniä ja sekarotuisia sekä lypsivät hyvin vähän. Lehmät elätettiin melkein yksinomaan oljista ja ruumenista sekä haavan lehdistä valmistetulla hauteella. Kevään koittaessa lehmät olivat sitten niin heikkoja, etteivät pysyneet edes pystyssä.
Lehmiä koivumetsässä, Vikcor Westerholm 1886 (Turun taidemuseo 1991)
Mutta kun luonto heräsi ja heinä kasvoi, lehmät pääsivät kello kaulassa juoksentelemaan väljämetsään (aitaamaton metsälaidun) runsaiden heinäapajien ääreen. Silloin lehmien kunto kohosi kohisten!
Lehmien ohella muutkin kotieläimet olivat huonossa kunnossa hevosten kustannuksella. Hevosia kohdeltiin nimittäin aivan toisin kuin muita luontokappaleita. Hevoset olivat erittäin tärkeitä talossa, sillä ilman hevosta ei kaupankäynti eikä rahdinajo olisi luonnistanut ollenkaan."
Komeat hevoset ja isäntä lepotauolla (Paavolainen 1992)
Lisää kuvauksia löytyy Kivennavan Joutselän Skyttien Arkielämää-sivuilta.
Facebook välittää tietoa nopeasti
Sukuseura avasi Facebook-sivut vuonna 2014. Ne osoittautuivat heti hyödyllisiksi.
Skyttien Facebook-sivua voi lukea kuten mitä tahansa verkkosivua. Sivulle pääsee näpäyttämällä viereistä kuvaa.
Ne, joilla on oma Facebook-sivu, voivat lisäksi peukuttaa Skyttien Facebook-kansikuvaa. Silloin he saavat Skyttä-uutiset automaattisesti näkyviin omalla sivullaan.
Skyttä-peukuttajien määrä on noussut 207:ään. He saavat Skyttä-uutiset tietoonsa bittien nopeudella, ja linkin avulla pääsevät halutessaan lukemaan koko uutisen näillä verkkosivuilla. Tosi kätevää ja nopeaa sukutiedon välitystä.
Facebookin lisäksi Skytät ovat sosiaalisessa mediassa myös YouTubessa. Twitteriä ja Google+:aa kokeiltiin muutama vuosi, mutta ne eivät lähteneet lentoon. Lisää verkkosivujen Sosiaalinen media -palstalla.
(4.3.2019)