Olet tässä: EtusivuSkytät SuomessaKuukauden SkyttäMannerheim-ristin ritari Lauri Skyttä

lauri skytt

Lauri Skyttä syntyi 12.12.1922 Viipurin maalaiskunnassa ja sai 5.7.1942 Mannerheim-ristin numero 68 vain 19-vuotiaana, nuorimpana kaikista 191 ritarista. Hänen vanhempansa olivat konstaapeli Otto Skyttä ja Iida Siviä Sinisalo Säiniöltä.

Mannerheim-ristin ritarien sivuilla Lauri Skytän ansioista kerrotaan seuraavasti:

Kersantti Lauri Skyttä oli varajohtajan joukkueessa, joka oli saanut tehtäväkseen edetä Säämäjärven maastosta Nimjärven suuntaan ja ottaa haltuunsa erään metsälinjojen risteyksessä olleen vahvasti varustetun vihollisen tukikohdan. Kersantti Skyttä toimi tällöin kärkiosaston johtajana. Tukikohtaan johtavalle polulle oli vahva vihollisosasto asettunut edullisiin asemiin, josta se avasi tulen. Saatuaan yhden ryhmän avuksi kersantti Skyttä rohkealla rintamahyökkäyksellä, itse ensimmäisenä syöksyen ja eläköötä huutaen, ajoi vihollisen silmittömään pakoon.

Seuraavana päivänä oli joukkueen tehtävänä vallata edellisestä paikasta noin 4 km koilliseen sijaitseva tukikohta, jossa vihollinen oli erittäin vahvoissa asemissa. Kahden konekivääriryhmän ja osan joukkueesta sitoessa rintamasuunnassa, kersantti Skyttä osalla joukkuetta kiersi oikealta saarrostaen ja valtasi häikäilemättä ja päättävästi toimien tukikohdan.

Kolme päivää myöhemmin vihollisen hajallelyödyn pataljoonan rippeiden tehdessä edellämainittuun tukikohtaan asettunutta osastoa vastaan ankaran hyökkäyksen, puolusti kersantti Skyttä erittäin urhoollisesti tukikohtansa osaa. Taistelun aikana hän oma-aloitteisesti vain kahden miehen seuraamana tunkeutui tukikohdan edessä olevaan, tiheää metsää kasvavaan suoniemekkeeseen, tuhosi joukon vihollisia ja sai loput vetäytymään paikalta, siten huomattavasti helpottaen tilannetta.

Muutama päivä sen jälkeen jatkoi koko rykmentti edellämainitusta tukikohdasta hyökkäystään kohti Nimjärven kylää. Tällöin joutui eräs osasto vasemmalla sivustalla hyökkäämään erään 50 m leveän ja 200 m pitkän järvikannaksen kautta. Sitä puolusti konetuliaseilla vahvistettu vihollinen. Kovasta vastarinnasta johtuen viivästyi osaston hyökkäys kannaksella. Tällöin tunkeutui kersantti Skyttä ankarasta vihollistulesta huolimatta – itse edellä ryömien – kahden ryhmän kanssa pitkin järven rantaa vihollisen asemiin, tuhosi useita vihollisia ja pakotti rohkealla sivustahyökkäyksellä loput vihollisjoukkueesta vetäytymään pois, joten osasto ja rykmentti saattoivat jatkaa etenemistä kohti tavoitetta.

Urhoollisuudellaan, päättäväisyydellään ja taitavuudellaan myötävaikutti kersantti Skyttä, että meille tärkeä operatio saatettiin tulokselliseen päätökseen.

Myöhemmin Honkaselän taistelussa oli vihollinen asettunut vahvoihin katettuihin asemiin 150–300 m:n levyisen murroksen taakse. Kahdesta eri paikasta oli murrosta koetettu ylittää, mutta tuloksetta. Tällöin kuitenkin kersantti Skytän, joka nyt toimi joukkueenjohtajana, onnistui tunkeutua murroksen yli ja vyöryttää vihollisen asemat vasemmalle tuhoamalla käsikranaatein muutamia pesäkkeitä. Tämän hänen johtamansa hyökkäyksen seurauksena oli, että murroksen oikealla sivustalla puolustautunut vihollinen vetäytyi.

Tässä taistelussa toimi kersantti Skyttä henkilökohtaisesti käsikranaattien heittäjänä joukkueensa edessä, haavoittuen tällöin vihollisen käsikranaatista vasempaan käteen, mutta jääden siitä huolimatta riviin ja johtaen edelleen joukkuettaan. Tämän kersantti Skytän johtaman hyökkäyksen välittömänä seurauksena oli, että omien joukkojen muut osat pääsivät murroksen yli, ja vihollisen asemat tulivat siten lopullisesti vallatuiksi. Täten joudutettiin Honkaselän valloittamista huomattavasti, mikä oli ehtona Petroskoin–Munjärven valtatien avaamiseen.

Kersantti Skyttä, jota koko sodan ajan on pidetty johtajana kaikissa vaikeimmissa partiotehtävissä, joista hän aina on suoriutunut erikoista tunnustusta ansaitsevasti, on rykmentin parhaisiin miehiin kuuluva ja henkilökohtaisesti eräs rohkeimmista. Hänen yksikkönsä kaikki miehet ovat koko sodan ajan suhtautuneet häneen ihaillen ja pitävät häntä sotilaan esikuvana.”  

200v42kk07LauriSkytta

UUTTA: Ilta-Sanomat julkaisi itsenäisyyspäivän aattona 5.12.2013 erikoisnumeron Marskin ritareista. Siinä Lauri Skyttä oli nostettu näyttävästi esiin nuorimpana ritarina. Voit lukea Ilta-Sanomien artikkelin tästä.

 

 

 

 

100 mannerheimristi

Lauri Skytän ura

Kansakoulu, varusmies HRR 1940–42, JvAuK 1944, JvAuK 9 II jakso 1950, KTR 3 kantahenkilökunnan moottoriajoneuvokoulutustilaisuus 1954. Kuului Säiniön suojeluskuntaan 1940.

Rajavartiolaitoksen palvelukseen 1945, rajavartioaliupseeri R 5 1945–46 ja RjP 5 1946, ero omasta pyynnöstä 31.5.1946. Rajavartiolaitoksen palvelukseen 1949, vartiopäällikkö K-SR 1949. Puolustuslaitoksen palvelukseen 1949, koulutusaliupseeri URR 1949–52 ja JP 6 1952–55, evp 6.1.1955.

Talvisota: vapaaehtoisena suojeluskuntalaisena eri tehtävissä Karjalan kannaksella muun muassa Summassa 1939–40.

Jatkosota: ryhmänjohtaja, joukkueenvarajohtaja ja joukkueenjohtaja HRR 1941–44, joukkueenjohtaja JvKoulK 31, JvKoulK 12 ja JvKoulK 13 1944, Ilomantsi, Tolvajärvi, Ägläjärvi, Vegarus, Suojärvi, Onkamus, Lahtakylä, Pien-Sunajoki, Nimjärvi, Honkaselkä, Karjalan kannas,
haavoittui 10.10.1941 Honkaselässä, kotiutettu 19.11.1944.

Maanviljelijä omalla maatilalla Kytäjällä 1955–73, työnjohtaja Herajoen Meijeri 1971–73. Maataloustuottajain Kytäjän yhdistyksen johtokunnan jäsen 1955–73, Ratsumieskillan jäsen.

Korpraali 8.10.1940, alikersantti 7.3.1941, kersantti 11.8.1941, ylikersantti 26.1.1943, vääpeli 1.2.1954, ylivääpeli 4.6.1967. MR 2, VM 1, VM 2, Ts mm, Js mm.

Perhe

Puoliso Katri Emilia Liuska (k 2008).
Lapset Riitta Sointu Irmeli (1944) Vainio emäntä Kytäjä,
Raija Sisko Kaarina (1945) postinkantaja Imatra,
Raili Pirkko Anneli (1949) liikeapulainen Hyvinkää,
Lauri Erkki Juhani (1954) luutnantti Kytäjä,
Martti Kaarlo Antero (1957) seppä Kytäjä,
Matti Esko Kalevi (1957) maanviljelijä, puuseppä.

 

Muistolaatta Hyvinkään vanhassa kirkossa

lauri sk muistolaatta

Hyvinkään Mannerheim-ristin ritarien muistolaatta paljastettiin Hyvinkään Vanhassa kirkossa kesäkuussa 2008. Sijoituspaikkana on kirkon eteinen, missä se on parhaiten näkyvillä ja arvoisellaan paikalla.

Muistolaatan paljastivat Torsten Korkkisen pojanpoika Lauri Korkkinen (vas) ja Lauri Skytän poika Juhani Skyttä Kuva: Jari Halme

Muistolaatan molemmilla puolilla ovat ritarien kunniakirjat. Numerolla 28 ritarinarvon sai vänrikki Torsten Korkkinen, maanviljelijä ja agrologi Kytäjältä. Numerolla 68 ristin sai kersantti Lauri Skyttä, maanviljelijä ja työnjohtaja, jonka evakkomatka päätyi Kytäjälle.

Skyttien kukkatervehdys 13.6.2015

400 2015 0613 Hyvink 08

Karjalaisten kesäjuhlien yhteydessä 13.6.2015 sukuseura kunnioitti Lauri Skyttää viemällä kukkatervehdyksen Hyvinkään vanhaan kirkkoon. Kuvassa Juhani Skyttä puhumassa isänsä muistolaatan ja kunniakirjan edessä. Lue ajankohtaista-uutinen tästä.

 

Lähteet:
Wikipedia
Mannerheim-ristin ritarit

(28.4.2010)

Joomla Template: by JoomlaShack