Olet tässä: EtusivuSkytät SuomessaKuukauden SkyttäSukututkija Martti Skyttä

 

400 Martti kk skytt 01 
Martti Skyttä sukuohjelmaa käyttämässä 2013.

Martti Skyttä on rakentanut Sukuseura Skytät ry:n sukututkimuksen kivijalkaa – Skyttä-sukuhaarojen sukutauluja – 1990-luvun puolivälistä alkaen, yli kaksikymmentä vuotta. Kehitys on ollut huimaa. 1990-luvulle tultaessa muutamat yksittäiset sukututkimuksen harrastajat kuten Kyösti Skyttä, Heljä Pulli, Isto Mikkonen ja Tuula Lind olivat selvittäneet Skyttä-sukujen esipolvia kirkonkirjatietojen perusteella. Tieto oli erittäin arvokasta mutta melko sirpaleista.

Martti Skyttä oli jo 1980-luvulla kiinnostunut tietokoneista ja kun hän 1990-luvun puolivälissä sai suomalaisen Suku-tietokoneohjelman, hän innostui hankkimaan kirkonkirjatietoja internetin välityksellä. Se oli tullut mahdolliseksi käyttöön tulleiden HisKi- ja Katiha-tietokantojen avulla. 

Jäätyään eläkkeelle vuoden 2009 alussa Martti on käyttänyt harrastukseensa noin 1000 tuntia vuodessa.

”Mihinkään lähteeseen ei voi luottaa 100-prosenttisesti, koska tiedostoissa on numeroiden ja kirjaimien tulkintavirheitä, esimerkiksi 1 ja 7 sekä 3 ja 8 saattavat helposti sekoittua. Samassa kylässä voi myös olla useita samannimisiä henkilöitä."

"Sukututkimus vaatiikin melkein loputonta tarkistamista. Tärkein ohje onkin: tarkista, tarkista ja tarkista”, tiivistää Martti kokemuksensa.

400 Martti kk skytt 02
Sukututkimuksen esittelyä sukukokouksessa 2012.


Kirkonkirjatietoja Martti on täydentänyt painetuilla lähteillä kuten Siirtokarjalaisten tie -kirjasarjalla sekä suku- ja kylähistoriikeilla.

200 Martti sukututkimusaineisto 2018Tietokoneen ääressä vietettyjen lukemattomien tuntien jälkeen Skyttä-sukutauluissa on 2018 huhtikuussa 80 000 henkilöä yhdeksästä Karjalan kannaksen pitäjästä ja entisen Inkerin Tuutarin kylästä. Viereistä kuvaa näpäyttämällä näet pitäjäkohtaisen tilanteen. 

Sukutaulutyötä Martti on esitellyt lukuisissa sukuseuran tilaisuuksissa. Verkkosivujen Sukututkimus-sivuilla löytyy lisää tietoa sukututkimuksesta. Itse sukutaulut ovat sukuseuran jäsenille varatuilla jäsensivuilla. 

Skyttien DNA-tutkimuksessa Martti on mukana Viipurin pitäjän sukuhaaran edustajana. Hän on siinäkin tehnyt suuren työn tutkimalla oman Skyttä-sukuhaaransa yli 5 600 etäserkkuehdokkaasta 218 kiinnostavinta henkilöä. Näistä 218 ehdokkaasta muodostuu 15 000 esivanhemman tiedosto.

400 Martti kk skytt 04
Puheenjohtaja Jukka Skyttä luovutti Martille Suomen sukututkimusseuran ansiomitalin vuosikokouksessa 2018.


Pienenä kiitoksena arvokkaasta työstä Martti on kutsuttu sukuseuran kunniajäseneksi. Sen lisäksi hän on saanut Sukuseurojen keskusliiton ansiomitalin ja Suomen sukututkimusseuran ansiomitalin. Sukuseuran hallituksessa Martti oli 1997-2015. 

Perhe

Martin isä Väinö Skyttä oli kiinnostunut Skyttä-suvustaan. Hän oli tietoinen Kyösti Skytän sukuseurahankkeesta. Martti sisaruksineen oli mukana perustamassa Sukuseuraa Karjala-talolla 1981. 

Martin isoisä Aleksanteri Skyttä oli maanviljelijä Alasäiniöllä Viipurin kaupungin etelärajalla.

400 Martti kk skytt 05
Aleksanterin perhe kotona Alasäiniöllä 1919. Edessä Aleksanteri ja vaimo Eeva, poika Otto ja vaimo Wilhelmiina sekä näiden lapset Salme ja Sulo. Takarivissä tytär Edla ja poika Väinö, Martti Skytän isä.


Sukupolvenvaihdoksessa vuonna 1938 tila jaettiin poikien Oton ja Väinön kesken, ja Väinö rakensi uuden talon ja navetan omalle perheelleen. Rakennukset olivat viimeistelyä vaille valmiit, kun talvisota syttyi 1939. Perhe joutui evakkoon, ensin Jämsään ja sieltä Vihtiin.

Vihdistä päästiin jatkosodan aikana 1942 palaamaan Alasäiniölle. Talo oli hävitetty, mutta navetta osin jäljellä, tosin huonossa kunnossa. Väinö kunnosti navetan toisen pään asumiskäyttöön ja niin perhe pääsi taas kiinni elämään. 

400 Martti kk skytt 07
Osin asumiskäyttöön kunnostettu navetta vuonna 1942.


Vuonna 1944 tuli lopullinen lähtö Alasäiniöltä, nyt toiselle puolelle Suomea Satakuntaan. Säiniö Viipurin portti -kirjassa kerrotaan perheen saapumisesta Lavialle heinäkuussa 1944: ”Eräällä äidillä oli hevoskuormassa 3-vuotias, 2-vuotias, vuoden vanha ja 2 kuukauden vanhat kaksoset eli 5 pientä lasta hoidettavana yhdessä karjan kanssa. Isäntä hevosta ajaessa koetti valvoa, etteivät lapset putoa kuorman päältä.” Martti syntyi evakossa Lavialla 1945.

Lavialta muutettiin keväällä 1946 Hyvinkäälle missä 12-henkinen perhe asui ensin Ahjon puutarhalta vuokratuissa tupakeittiössä ja kammarissa. Vuonna 1948 valmistui perheen saamalle asutustilalle oma talo ja jonkin ajan päästä navetta. 

400 Martti kk skytt 08
Hyvinkäälle vuonna 1948 valmistunut talo on yhä perheen hallussa.

Isä Väinön oma-aloitteisuus ja kiinnostus tekniikkaan periytyi Martille. Rippikoulun aikana hän rakensi kidekoneen kirkon radiokerhossa ja korvasi sillä kirkossakäynnit. Kylän lentopalloharrastajille hän teki lentopalloverkon matonloimista ja kunnosti rikkoutuneen potkupallon isältä lainattujen suutarin välineiden avulla pikilangalla ompelemalla. Korkeushyppytelineetkin nuoret rakensivat itse.

1960-luvun alussa Martti nuorten tapaan kiinnostui musiikista, ja kun rahaa ei ollut, niin hän rakensi itse levysoittimen vanhasta muuntajasta, polkupyörän dynamosta ja itse sorvatusta puisesta levylautasesta. Lue tästä aika uskomaton tarina hänen itsensä kertomana.

Kansakoulun jälkeen Martti opiskeli ammattikoulussa metallisorvariksi. Mielessä oli aina, että metallisorvaus ei ole lopullinen ammatti. Toive toteutui koneteknikon opinnoilla Riihimäen teknillisessä oppilaitoksessa. 

Siihen aikaan ei ollut opintotukea, joten opintojen rahoittamiseksi Martti paiski töitä sorvaajana 24-25 tuntia joka viikonloppu kahden vuoden ajan sekä lisäksi kaikki loma-ajat. Vasta lukukaudelle 1970/1971 hän sai valtiontakuulainan. 

400 Martti kk skytt 09
Martti opintomatkalla Japanissa 40-vuotispäivänään vuonna 1985.


Koneteknikon työ oli mielenkiintoista ja monipuolista. Työuran Martti teki metallialan yritysten teknisissä tuotantotehtävissä, kehittämällä ja kouluttamalla metallin koneistusta kuten kartiopyörien ja hammaspyörien valmistusta sekä CNC-sorvaus- ja -koneistuskeskusten käyttöä. 

Kymmenkunta vuotta hän myi CNC-koneita ja työkaluja suomalaisille metallialan yrityksille sekä koulutti niiden ohjelmointia ja käyttöä. Työ vei hänet myös ulkomaille lisäkoulutukseen. Esimerkiksi 40-vuotispäivänsä hän vietti tällaisella matkalla Japanissa.

1990-luvun alun lama heitti Martin työttömäksi pariksi vuodeksi. Hän ei jäänyt toimettomaksi vaan hankki puolisonsa Saaran kanssa tontin Helsingin Kaarelasta ja rakensi puolessatoista vuodessa lähes omin käsin paritalotalon puolikkaan, jossa he yhä asuvat. Työn jälki kertoo osaamisesta ja sinnikkyydestä - samoja ominaisuuksia, joita sukututkimuskin vaatii.

400 Martti kk skytt 10
Martti Skyttä itse rakentamansa talon pihalla maaliskuussa 2018.


Martti Skyttä on Viipurin lähellä Suurperolla 1500-luvun lopulla eläneen Lauri Skytän jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa. Perheet olivat 1700- ja 1800-luvuilla suuria, joten tämä Viipurin pitäjän Skyttä-sukuhaara on levinnut laajalle. Lauri Skyttä on myös Johanneksen pitäjän Skyttien esi-isä, mutta ei suoraan mieslinjojen kautta.

400 Martti Skytt sukujuuret 2018

 

Valokuvat: Martti Skytän kotialbumi ja Aarne Reunala

(27.4.2018)

Joomla Template: from JoomlaShack