Olet tässä: EtusivuSkytät SuomessaKuukauden SkyttäRovasti, teologian tohtori Seija Molina

 

400 1943 2010 Seija Molina

Seija Molina os. Skyttä syntyi välirauhan aikana vuonna 1943. Koti oli Pukinniemen kylässä Hiitolassa, mutta äiti kävi synnyttämässä Seijan Kouvolassa Mari-tädin ja Veikko ja Irja Skytän kotona Kouvolassa.    

Kuva: Seija äidin sylissä Hiitolan Pukinniemessä kesällä 1943, vasemmalla Mirja-sisko, oikealla isän nuorin sisar Hilja Kesti. Vuonna 2010 Seija väitteli teologian tohtoriksi.

Pukinniemi oli radan varrella noin 10 kilometriä Hiitolan kirkolta Viipuriin päin. Alue oli jokseenkin asumatonta, kunnes rata Viipurista Sortavalaan valmistui vuonna 1893 ja Pukinniemen kohdalle tehtiin pysäkki. Pysäkin ympärille kasvoi kylä, jossa vuonna 1939 oli 91 taloa. 

300 1939 Pukinniemi kart Skytb
Pukinniemen kartta 1939. Näpäytä isommaksi.

Juho Skytän maatila oli Ojajärven pohjoispäässä, pari kilometriä pysäkiltä etelään, lähellä Kirvun rajaa. Talvisodan aikana perhe oli evakossa ja kaksikerroksinen komea päärakennus pommitettiin hajalle. Vuonna 1942 muutettiin takaisin ja perhe asettui tilalla säilyneeseen pieneen mökkiin. Uusi päärakennus oli jo suunniteltu, mutta jäi rakentamatta, kun perhe joutui toiselle evakkomatkalle syyskuussa 1944.

Tyttäret Mirja ja Seija lähetettiin yksin junalla toiselle puolelle Suomea Maalahteen. Seija itki ja 12-vuotias isosisko yritti lohduttaa. Isä ja äiti lähtivät jalkaisin Leimu-hevosen ja muutaman lehmän kanssa ja pääsivät perille kuukauden kuluttua 19.10.1944.

200 1944 Juho Skytt 02bSotakorvauksia varten isä oli tehnyt tarkat luettelot kotiin jätetystä omaisuudesta. Näpäytä kuva suuremmaksi.

Maalahdessa heidät otettiin pääosin hyvin vastaan. Kun he neljän vuoden kuluttua vuonna 1948 lähtivät pysyvälle sijoituspaikkakunnalle Ulvilaan, niin kyläläisten lähetystö tuli hyvästelemään ja lahjoitti taulun sekä runon heille rakkaasta Ojajärvestä. Taulu on yhä muistona Seija Molinan kotona Helsingin Kruununhaassa.

400 2015 0130 Seija Molina 01bSeija Molina ja lahjataulu Kruununhaan kodissa 2015.

100 1948 Juho Skytta lahto MaalahdestaVieraskirjaan kyläläiset kirjoittivat kauniit kiitokset Skytän perheelle. Myös runo näkyy kokonaisuudessaan näpäyttämällä viereistä kuvaa.

Vuonna 1950 isä sai maanluovutuslain perusteella Ulvilasta tilan, jonne osti talon naapuritilan huutokaupassa. Seija aloitti koulun suoraan toiselta luokalta, kun hän osasi jo lukea ja laskea. Kotona kannustettiin opiskelemaan ja hankkimaan ammatti. Koulusta Seija ei erityisesti pitänyt, mutta janosi tietoa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Porin tyttölyseosta vuonna 1962 ja hyväksyttiin Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan.

400 1950l Ulvila Juho Miina Skytta
Ulvilassa 1950-luvulla. Vasemmalta Juhon sisar Hilja Kesti, naapuri, Juho ja Miina Skyttä sekä jo Hiitolasta mukana tullut perheenjäsen Leimu-hevonen.

Isä kuoli samana vuonna. Seijan veli Gunnar, josta aikanaan oli ajateltu tilalle jatkajaa, oli kuitenkin jo asettunut Kouvolaan rautateiden palvelukseen. Tilan pellot myytiin, mutta päärakennus säilyi suvussa, kun Gunnarin poika Teuvo Skyttä muutti sinne.

Seija valmistui teologian kandidaatiksi vuonna 1967 ja sai lehtorin paikan Kotkan seurakunnasta. Veri veti maailmalle ja vuonna 1968 hän pääsi Suomen Lähetysseuran lähetyskurssille ja kielikurssille Englantiin. 

300 1968 Canterbury Seija OrlandoSeija Skyttä ja Orlando Molina Canterburyn katedraalin edessä 1968. 

Kielikurssi muutti Seijan elämän. Samalla kurssilla oli venezualalainen katolinen pappi Orlando Molina. Orlando luopui katolisuudesta ja siirtyi luterilaiseen kirkkoon, jonka jälkeen he kihlautuivat ja pian sen jälkeen menivät naimisiin keväällä 1969. Kihlajaiset, häät ja myöhemmin Kristian-pojan kastejuhlakin vietettiin Seijan Mirja-sisaren ja hänen puolisonsa Teuvo Karen kotona Kotkassa.

400 1968 Kotka kihlaus
Kihlajaiset Mirja ja Teuvo Karen luona Kotkassa jouluaattona 1968. Vasemmalta Veijo Kare, Kerttu Skyttä, Miina Skyttä, Teuvo Kare, Seija ja Orlando takanaan Teijo Kare, Mirja Kare, Timo Skyttä ja Gunnar Skyttä.

Orlando sai työtä Hollannista entisen katolisen papin Herman Heggerin perustamassa järjestössä, joka auttoi muita entisiä katolisia pappeja ”elämään normaalia elämää”. Seija oli kotona ja hoiti vuonna 1970 syntynyttä Kristiania. Karjalaiset juuret olivat Seijalle tärkeät ja hänellä oli kansallispuku mukana Hollannissakin.

300 1970 Hollanti Orlando SeijaOrlando ja Seija Hollannissa 1968. 

100 1970n Minneapolis baariVuonna 1970 Orlando sai stipendin Yhdysvaltoihin Minnesotaan St. Paulin luterilaiseen seminaariin. Perhe muutti sinne ja Orlando valmistui luterilaiseksi papiksi vuonna 1972. Seija hankki lisäansioita työskentelemällä salaattineitinä Becky's Cafeteriassa.

Seijan opinnäytetyön ohjaaja ja Luterilaisen maailmanliiton presidentti Mikko Juva vieraili heidän luonaan vuonna 1971. Joitakin vuosia myöhemmin hänet valittiin arkkipiispaksi.

400 1971 Minneapolis Mikko Juva
Mikko Juva, Seija ja Kristian St. Paulissa Minnesotassa 1971.

St. Paulista valmistuttuaan Orlando sai luterilaisen papin paikan Chilen pääkaupunki Santiagon köyhälistökorttelissa. Eriarvoisuus, köyhyys ja syrjäytyminen olivat käsin kosketeltavia, mutta vähitellen he saivat ihmisten luottamuksen ja sinne syntyi elävä luterilainen seurakunta.

400 1974n Chile Santiago
Nuoria seurakuntalaisia Santiagossa 1973. Seija keskellä oikealla.

Vuosi 1973 oli Chilessä sekasortoista aikaa, lakkoja, hyperinflaatio ja pitkiä jonoja tavaranpuutteesta kärsiviin kauppoihin. Syyskuussa 1973 sotilasjuntta kaappasi vallan ja vapailla vaaleilla valittu vasemmistolainen presidentti Salvador Allende sai surmansa presidentinpalatsissa. Sotilasjuntta piti järjestystä yllä kovalla kädellä, ihmisoikeuksia poljettiin, ihmisiä katosi ja surmattiin.

1973 Chile postimerkkiNyrkki murskaa sirpin ja vasaran sotilasvallankaappauksen muistopostimerkissä: "Chile sai takaisin vapautensa 11.9.1973".

Orlandon työ vaikeutui ja muuttui jopa vaaralliseksi. Vuonna 1975 Seija tuli Kristianin ja Chilessä syntyneen Inkerin kanssa lomalle Suomeen Seijan äidin sairastelun ja hautajaisten takia. Orlandokin pääsi hautajaisiin, jonka jälkeen heidän oli määrä palata Chileen, mutta harkinnan jälkeen he jäivätkin Suomeen, kun Seija sai työpaikan Naantalin seurakunnan lehtorina. Orlando kävi vielä Chilessä hakemassa tavarat ja kertomassa suruviestin, että ei enää jää sinne.

Chilen kokemukset olivat niin järkyttäviä, että Seijan oli pakko kirjoittaa niistä kirja ”Kolme vuotta Chilessä”. Kirja julkaistiin vuonna 1979.

300 1979 Kolme vuotta Chilessa

Orlando ei voinut työskennellä pappina Suomessa, sillä hän ei ollut Suomen kansalainen. Niinpä hän oli Viking Linen satamamiehenä, opetti kansalaisopistossa ja opiskeli suomea. Mikko Juva ja monet muut tukivat Orlandon kansalaisuushakemusta, mutta siihen aikaan epäluulot ulkomaalaisia kohtaan olivat Suomessa lujassa ja asia ratkesi vasta 1977. Naantalissa jopa Seijan hyvin tuntema hieroja oli puhunut asiasta presidentti Urho Kekkoselle tämän käydessä hierottavana.

Kansalaisuuden saatuaan Orlando palkattiin Suomen Lähetysseuraan. Eläkkeelle hän jäi vuonna 2005 Helsingin ja Espoon hiippakuntien maahanmuuttajatyön sihteerin virasta.

Vuonna 1978 he opiskelivat Portugalissa kieltä kahdeksan kuukautta, kun Lähetysseura halusi lähettää heidät Angolaan. Sotatilan takia heille ei kuitenkaan myönnetty viisumia. Uusi paikka löytyi Tansaniasta Makumiran pappisseminaarista, jonne heidät lähetettiin vuonna 1979.

400 1980n Tansania Makumira
Makumiran pappisseminaarin opettajia ja opiskelijoita 1980. Seija ja Orlando vasemmalla, ensimmäisessä ja toisessa rivissä.

Seija oli siellä ensimmäinen naisopettaja, mikä herätti ihmetystä ja ennakkoluuloja. ”Olen pappi ilman ordinaatiota”, hän täräytti opiskelijoille, minkä jälkeen kaikki sujui hyvässä ilmapiirissä.

Suomeen perhe palasi vuonna 1982. Seija palveli Helsingin Johanneksen seurakuntaa, sittemmin Tuomiokirkkoseurakuntaa lehtorina, kappalaisena ja vt. kirkkoherrana. Vuonna 1988 hänet vihittiin papiksi Suomen naispappien ensimmäisessä aallossa.

400 1988 0529 papiksi vihkimys
Pappisvihkimys Helsingin Tuomiokirkossa vuonna 1988. Seija keskellä piispa Samuel Lehtosesta oikealla.

Näinä vuosina Seijalle kasautui suuri määrä luottamustehtäviä kirkon kansainvälisissä ja ekumeenisissa tehtävissä sekä naisteologien piirissä. Energiaa riitti myös vanhaan intohimoon opiskeluun ja vuonna 1988 hän suoritti valtiotieteen kandidaatin tutkinnon pääaineena poliittinen historia.

Oman virkansa ohessa Seija oli hiippakunnan pappisasessorina vuosina 2001-2006. Tässä ominaisuudessa hän oli mukana kaikissa uusien pappien vihkimistilaisuuksissa.

400 2007n Helsinki
Pappisvihkimystilaisuuden ryhmäkuva Tuomiokirkossa 2004. Seija edessä piispa Eero Huovisesta oikealla.

Eläkevuosien alkaessa vuonna 2007 Seija innostui taas opiskelemaan ja vuonna 2010 valmistui hänen teologian väitöskirjansa erinomaisin arvosanoin. 

300 2010 0602 Naiset ja naisten puheet

Kruuhunhaan kodissa on runsaasti muistoja perheen elämästä eri puolilla maailmaa. Seijalla ja Orlandolla on yhteistä matkaa takana jo 46 vuotta.

400 2015 0130 Seija Orlando Molina 07b
Orlando keitti ja tarjosi kahvit tämän artikkelin valokuvien skannausurakan jälkeen.

Hiitolan Skytät

Hiitolassa on kolme Skyttä-sukuhaaraa. Tähän asti selvitetyt Yrjö Skytän (1640), Johan Skytän (1670) ja Tapani Skytän (1685) sukutaulut löytyvät näiden verkkosivujen jäsensivuilta. Seija on Johan Skytän sukuhaaraa. Sukuhaarojen yhteyksiä ei toistaiseksi tunneta.

500 Seija Molina sukupu
Seija Molinan Skyttä-sukujuuret. Kuva avautuu näpäyttämällä suuremmaksi.

Samaa Johan Skytän sukuhaaraa ovat Seijan Mari-tädin miniä Irja Skyttä, joka järjesti sukuhaaraan tapaamisen Varkaudessa vuonna 1989. Valokuva tapaamisesta on Hiitolan Skyttien kuulumisia -sivulla. 

Sukuseuran hallituksessa on Seijan sisarenpoika Veijo Kare.

300 2015 0218 Seija Molinab

Seijan työmaana ovat nyt monet valokuva-albumit ja muu sukuaineisto, joista valikoitiin kuvat tähän artikkeliin helmikuussa 2015.

(15.3.2015)

 

Joomla Templates: by JoomlaShack