Olet tässä: EtusivuSkytät SuomessaKuukauden SkyttäKoulupoika ja sotainvalidi Aaro Reunala

300 aaro muistelmat

Sakari Vornasen säilyttämistä äitinsä Lahja Vornasen ja tätinsä Ester Reunalan arkistoista löytyi kiinnostava dokumenttit: haalistunut sinikantinen ruutuvihko, johon heidän veljensä Aaro Reunala (1922-1984) oli vuonna 1942 kirjoittanut "Muistelmia sotavuosilta".

Aaro oli mukana suojeluskuntakomppaniassa, joka osallistui talvisodan Summan ratkaisutaisteluihin. Voit lukea muistelmia näpäyttämällä yllä olevaa kuvaa. Artikkelin lopussa on myös linkki muistelmiin.

300 39 kes ehk aaroAaro vartiopalvelussa 1939. 

Muistelmat antavat kiinnostavan kuvan Viipurin lyseon lukiolaisen kokemuksista talvisodassa. Traagisuutta muistelmat saavat siitä, että vuonna 1944 Aaro Reunala vammautui ja jäi loppuiäkseen sotainvalidiksi Kaunialan sotavammasairaalaan.

Vuonna 1939, kun sodan uhka kasvoi, Aaro oli 17-vuotias Viipurin kaksoislyseon 6-luokkalainen sekä myös Kämärän suojeluskuntalainen.

400 38 kamaran asemalla lvSuojeluskuntalaisia Kämärän asemalla. 

Elokuussa hän seurasi muiden mukana suuria sotaharjoituksia, jotka päättyivät Kämärän asemalle. Lokakuun 6 päivänä koulu keskeytettiin, kun suojeluskuntalaisetkin kutsuttiin ylimääräisiin kertausharjoituksiin. Aaro sai vartiopaikakseen Kämärän aseman.

Marraskuun lopulla tilanne tuntui rauhoittuneen ja koulut aloittivat taas toimintansa, mutta 30.11 alkoi sota, hälytyssireenit soivat Viipurissa ja Aaro palasi kiireesti Kämärälle.

Siviiliväestö evakuoitiin 6.12 mennessä, mutta Aaro siirtyi muiden suojeluskuntalaisten kanssa parikymmentä kilometriä pohjoiseen Kääntymän kylän tienoille. Siellä heitä koulutettiin ja he vartioivat seutua etenkin desanttien varalta.

300 aaro talvisota karttaAaron reitti talvisodassa 30.11.1939 - 15.2.1940. Kartta suurenee näpäyttämällä eri ikkunaan. Karttapohja: Karttakeskus, Karjalan kannas 1938.

Rintamalla venäläiset etenivät parissa viikossa Mannerheim-linjalle, missä heidät pysäytettiin ankarissa torjuntataisteluissa muun muassa Summassa ja Karhulan kylän Marjapellonmäellä. (Marjapellonmäen taisteluista löytyy kiinnostavaa tietoa Karhulan sukuhaaran sivuilta).

Tammikuussa 1940 puna-armeija yli kaksinkertaisti joukkojensa määrän Kannaksella ja aloitti suurhyökkäyksen 11.2.1940. Muutamaa päivää aikaisemmin suojeluskuntajoukkoja alettiin kiireesti koota apuun. Aaro joukkoineen kuljetettiin Kääntymästä Viipuriin ja sieltä edelleen Kämärälle, mistä kapteeni Hildénin johtama suojeluskuntapataljoona hiihti 13.2 Summan rintamalohkolle.

300 aaro summassa karttaAaron komppanian reitti Kämärältä Summaan Mannerheim-linjan tukilinjalle. Kartalle on myös merkitty Summan komentobunkkeri Sk 16 sekä Karhulan kylän Marjapellonmäki. Näpäytä suuremmaksi. Karttapohja: Talvisodan taisteluja 2009.

Samana päivänä 13.2 Mannerheim-linja oli murtunut Summan viereisellä Lähteen lohkolla. Aaron komppania kaivautui asemiin uudelle tukilinjalle pari kilometriä Mannerheim-linjan taakse. Parin päivän taistelujen jälkeen sodanjohto arvioi tilanteen kestämättömäksi ja määräsi joukot vetäytymään. 

200 40 02 talvisota sa-kuva     200 100612 karhula 02
Suomalaiset taistelijat talvisodassa. SA-kuva.
Summan komentobunkkeri Sk 16 sukuretkellä 2010, edessä Tapani Raininko.

Kovissa pakkasissa Aaro palellutti jalkansa ja hänet lähetettiin Paimion sotilassairaalaan. Hänen vasemmasta jalastaan jouduttiin amputoimaan varpaita ja toipuminen kesti puolisen vuotta.

300 40 03 paimio


200 40 paimio   





 

 


Alvar Aallon suunnittelema Paimion tuberkuloosiparantola toimi sotien aikana sotasairaalana. 
Postikortti.
Aaro sairaalan käytävällä jalkaoperaation jälkeen.

 

Syksyllä 1940 ja keväällä 1941 Aaro jatkoi koulunkäyntiä Helsinkiin siirretyssä entisessä koulussaan.

Kesällä 1941 Aaron koulu keskeytyi taas. Hänet kutsuttiin palvelukseen ja siirrettiin itärintamalle. Sitä ennen hän ehti lomailemaan perheensä luona Evolla, missä Anton-isä piti evakkoaikana kauppaa.

300 41 07 evollaHeinäkuussa 1941 Evolla. Kuvasta näkyy, että Aaron vasen jalka on yhä arka. Vasemmalla Aaron Lahja-sisar ja oikealla Sulo-veljen Ester-vaimo. Sulo varmaan ottaa kuvan.

Elo-syyskuussa Aaron tie vei Viipurin ja Käkisalmen kautta kauas Rukajärven taisteluihin. Siellä hänen vammautunut jalkansa ärtyi kuitenkin niin pahaksi, että lääkäri lähetti hänet lokakuussa pois rintamalta.

Aaro jatkoi Helsingin suojeluskuntapiirin palveluksessa. Tammikuussa 1942 hänet ylennettiin korpraaliksi ja huhtikuussa hän innostui kirjoittamaan talvisodan kokemuksistaan.

200 42 aaro korpraaliAaro korpraalina Helsingin rautatieaseman edessä luultavasti 1942. Rinnassa Vapauden mitali 1:n ja 2:n sekä Talvisodan muistomitalin nauhat. Takana rakenteilla oleva Sokoksen tavaratalo.

Heinäkuussa 1944 sattui onnettomuus: Aaro oli uimassa muiden suojeluskuntalaisten kanssa ja sukeltaessaan löi päänsä kiveen. Ensi alkuun asia ei näyttänyt vakavalta, mutta pikku hiljaa hän sai hämäryyskohtauksia, jotka vuoden lopulla muuttuivat epilepsiakohtauksiksi. Hän pystyi kuitenkin jatkamaan koulunkäyntiä ja sai valkolakin keväällä 1945.

300 45 0531 aaro yoAaro sairaana valkolakki päässään. 

Joulukuussa 1945 hänelle tuli korkea kuume ja hän oli 12 vuorokautta tajuttomana Lapinlahden sairaalassa. Hän palasi kuitenkin tajuihinsa, mutta jäi invalidiksi ja eli loppuelämänsä Kaunialan sotavammasairaalassa. 

400 51 1006 anton 70vAnton Reunalan 70-vuotispäivät Helsingissä 1951. Aaro keskellä äitinsä Matildan ja isänsä Antonin välissä. Kaikki Aaron sisarukset olivat mukana, vasemmalta Laila, Lahja, Sulo, Eeva, Lauri ja Ester ja Aili.

 

400 aaro reunala serkkuineen 1301
Aaro Reunala isän puoleisine serkkuineen.

 

1950- ja 1960-luvuilla Aaro tuotiin usein jouluna tai muuna juhlapäivänä pyörätuolissa vierailemaan perheen pariin. Hän ei pystynyt itse juurikaan liikkumaan eikä puhumaan, mutta nautti Fortuna-kuulapelin pelaamisesta ja nauroi kun näytti lapsille käsivoimiaan.

400 52 1224 mntytieAaro jouluna 1952 Lauri-veljen perheen luona. Oikealla Aarosta eniten huolehtinut Ester-sisar.

Aaro vietti koko loppuelämänsä, lähes 40 vuotta Kaunialan sotavammasairaalassa. Sisarukset kävivät säännöllisesti vierailemassa hänen luonaan. Muitakin vieraita kävi, kuten Armi Kuusela vuonna 1952.  Aaro kuoli vuonna 1984. 

400 52 aaro armi kuuselaVastavalittu Miss Universum Armi Kuusela vieraili Kaunialassa vuonna 1952.

Alla olevaa vihkosen kuvaa näpäyttämällä pääset lukemaan Aaron 20-vuotiaana koululaisena kirjoittamia muistelmia sotakokemuksistaan. Muistelmat on puhtaaksikirjoitettu pdf-tiedostoksi.

200 aaro m

 

Lähteet:
Aaro Reunala: Muistelmia sotavuosilta. 1942. 
Perhealbumit
Raunio - Kilin: Talvisodan taisteluja. Karttakeskus 2009.

(26.1.2013)

Joomla Template: by JoomlaShack