Olet tässä: EtusivuSkytät SuomessaKuukauden SkyttäKirjailija Kyösti Skyttä

200 pres muotok 170 ei muuta kunniaa

Kirjailija ja toimittaja Kyösti Skyttä (1925-1982) oli idearikas ja aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija, jonka kirjat Urho Kekkosesta (1969 ja 1970) ja Risto Rytistä (1971) herättivät paljon huomiota. Hän oli kiinnostunut  Skyttä-sukujuuristaan ja innostuksellaan sai aikaan Sukuseura Skytät ry:n perustamisen vuonna 1981.

200 kyosti sk dok_09bKyösti Skytän juuret olivat Viipurissa, missä hänen isänsä, seppä ja veturinkuljettaja Edvard Skyttä ja isoisänsä seppä Matti Skyttä elivät perheineen. Kuvassa Kyösti Skytän vanhemmat Iida ja Edvard Skyttä 1960-luvulla. (Kuva: perhealbumi)

Suku oli lähtöisin Jääsken ja Antrean pitäjien rajalla Oravalanjärven rannalla sijainneesta Oravalan kylästä, minne Skytät olivat tulleet 1600-luvun loppupuolella.

300 kyosti sk dok_02cKyösti Skyttä oli pienestä pitäen heiveröisempi kuin ikätoverinsa. Papulan kansakoulussa Viipurissa vuonna 1934 otetussa kuvassa hän on toisessa rivissä ruudullisessa puserossa. Hänellä oli synnynnäinen sydänvika, minkä takia hän ei pystynyt pelaamaan eikä juoksemaan kuten muut pojat. Häntä ei myöskään hyväksytty armeijaan eikä rintamalle. (Kuva: perhealbumi)

Sodan takia perhe muutti Imatralle ja oli ylpeä, että sisukas poika kirjoitti sukunsa ensimmäiseksi ylioppilaaksi vuonna 1945. Hän pääsi opiskelemaan Helsingin yliopistoon ja valmistui  valtiotieteen kandidaatiksi vuonna 1951. Ensimmäisessä työpaikassaan Kanneljärven kansanopistolla hän tutustui Koivistolta kotoisin olevaan Hilkka Lehtoseen, jonka kanssa perusti perheen vuonna 1952. Päivi syntyi 1953 ja Yrjö 1959.

300 kyosti sk dok_10b
Kyösti ja Hilkka sekä lapset Päivi ja Yrjö kotona 1960-luvun puolivälissä. (Kuva: perhealbumi)

Vuonna 1952 Kyösti Skyttä esitteli itsensä Pellervo-Seuraa toimitusjohtaja Sampsa Mantereelle ja sanoi tuntevansa mielenkiintoa nuorisoa ja osuustoimintaa kohtaan. Sovittiin, että seuraavana päivänä kello 10 hän tuo suppeat tiedot itsestään. Pellervo-Seurassa olisi jo huone häntä varten valmiina. Täsmälleen kello 10.00 hän oli Mantereen luona ja etsi salkustaan papereita. Mutta salkku olikin tyhjä. Tähän Skyttä totesi: - Herra toimitusjohtaja, älkää tehkö tästä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä! Ei toimitusjohtaja tehnyt vaan palkkasi Kyösti Skytän, joka toimi sitten kymmenen vuotta muun muassa Pellervon kirjeopiston johtajana ja idearikkaana esikunnan jäsenenä.

200 kyosti sk dok_07b



200 kyosti sk dok_07c
Valokuva ja nimikortti Pellervo-Seurassa 1952. (Kuvat: perhealbumi)

Pellervo-Seuran jälkeen hän oli Suomen kasvatusopillisen yhdistyksen pääsihteerinä ja Liberaalisen kansanpuolueen tiedotuspäällikkönä, kunnes jäi vapaaksi kirjailijaksi vuonna 1968. 1970-luvulla hän kirjailijan työnsä ohella kirjoitti ahkerasti kolumneja Suomen Kuvalehteen ja Ilta-Sanomiin.

Isänmaata etsimässä

200 kyosti sk kekkonen 1961Hänen ensimmäinen kirjansa Isänmaata etsimässä (1961) herätti paljon huomiota ja muun muassa presidentti Urho Kekkonen kirjoitti hänelle, että oli suurella mielenkiinnolla lukenut kirjan, joka oli ”kauttaaltaan rohkeaa, mutta lujalla loogisella pohjalla olevaa tekstiä...” Viereistä kuvaa näpäyttämällä voit lukea kirjeen. - Myöhemmin Kyösti Skyttä piti tätä ensimmäistä kirjaa parhaimpanaan.

Kyösti Skyttä rakasti keskustelua. 1960-luvun alussa hän liittyi vasemmistolaiseen Faros-seuraan ja osallistui sen keskusteluiltoihin, niin liberaali kuin itse olikin. Hänen ystäväpiirinsä oli hyvin monipuolinen. Hän oli kiinnostunut psykoterapiasta ja psykiatri Martti Siirala kutsui hänet Therapeia-säätiön hallitukseen 1964. Samoihin aikoihin hän oli myös Nuoren polven ulkopoliittisen yhdistyksen puheenjohtaja.

100 ks puhenappiHän oli kiinnostunut koulusta ja kasvatuksesta. Radiokeskustelussa vuonna 1962 hän arvosteli koululaitosta siitä, että se tekee lapsista passiivisia. Hän esiintyi rauhallisesti ja perusteli mielipiteensä, mutta osasi tarpeen tullen kärjistää napakasti. Viereistä nappia painamalla voit kuunnella 2 minuuttia Kyösti Skytän ajatuksia. Keskustelu kokonaisuudessaan löytyy Ylen elävästä arkistosta.

Kouluajatukset eivät jääneet pelkiksi ideoiksi vaan Suomen kasvatusopillisen yhdistyksen pääsihteerinä (1962-1967) hän vaikutti keskeisesti siihen, että Suomeen perustettiin kesälukioita vuodesta 1965 lähtien ja sen jälkeen erikoislukioita, ensimmäisenä Savonlinnan taidelukio 1967 ja sitten Kuopion musiikkilukio 1968. Hän puolusti vahvasti tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia ja peruskoulu-uudistusta. Näistä hän kirjoitti Veikko Lepistön kanssa pamfletin Heikot sortuu jo koulutiellä vuonna 1972.

100 ks nappi 21970-luvulla hän jatkoi aktiivista keskustelua monilla foorumeilla. Hän osallistui Suomalaisen naisliiton keskusteluihin avio- ja avoliitoista, lapsen asemasta ja naisesta kasvattajana. Vuonna 1971 hän arveli radiokeskustelussa, että ajanvietelehdistö tyydyttää joitakin tarpeita, mutta muuten sillä on kovin vähän merkitystä. Nappia painamalla voit kuunnella 2 minuutin otteen Kyösti Skytän puheenvuorosta. Muina keskustelijoina olivat muun muassa Yrjö Larmola ja Mikko Haljoki. Keskustelu kokonaisuudessaan on Ylen Elävässä arkistossa.

Presidenttien muotokuvat

Presidentti Urho Kekkonen oli kiinnostunut nuoren polven ajatuksista ja järjesti 1960-luvulla useita keskustelutilaisuuksia, niin sanottuja ”lastenkutsuja”. Kyösti Skyttä sai kutsun vuosina 1962 ja 1964. Tälläkin saattoi olla osuutensa siihen, että talvella 1968 Kirjayhtymä pyysi häntä kirjoittamaan kirjan Urho Kekkosen elämästä ja poliittisesta toiminnasta.

100 pres muotokKirjat Presidentin muotokuva I ja II valmistuivat hämmästyttävän nopeasti 1969 ja 1970 ja niistä otettiin hyvän menekin ansiosta useita painoksia. Kirjat olivat hieno taidonnäyte. Taustalla oli laaja kirjallinen lähdeaineisto, jonka lisäksi tekstiä elävöittävät monien haastateltavien kertomat yksityiskohdat ja sattumukset. Myös Kekkonen suhtautui hankkeeseen suopeasti ja antoi valaistusta moniin asioihin.

Kirjojen onnistuminen antoi Skytälle uskallusta tarttua kiperämpään asiaan ja jo vuonna 1971 hän sai valmiiksi kirjan sotasyylliseksi tuomitusta ja siihen asti paljolti vaietusta presidentti Risto Rytistä. Kirja Ei muuta kunniaa sai ansaittua huomiota ja siitä otettiin peräti kuusi painosta, viimeisin vuonna 1989.

100 ks paasik aikaPaasikivestäkin Kyösti Skyttä kirjoitti napakkaa tekstiä. Hän oli käsikirjoittajana television Presidentit -sarjan jaksossa ”Paasikiven aika”, mutta ei enää ehtinyt nähdä sitä, sillä se esitettiin TV 1:ssä itsenäisyyspäivänä 1982 vain pari kuukautta hänen kuolemansa jälkeen. Viereistä nappia näpäyttämällä voit katsoa Ylen Elävässä arkistossa olevan 7 minuutin pituisen otteen ohjelmasta.

Sukuseuran alullepanija

Kyösti Skyttä oli selvitellyt kirkonkirjoista omaa Oravalan Skyttä-sukuhaaraansa ja tiesi, että Karjalan kannaksella oli paljon Skyttiä. Syyskuussa 1980 hän tapasi Imatralla sukulaisia ja innostui sukuseuran perustamisesta. Hän laati kyselykaavakkeen, johon vastasi yli 40 Skyttää, minkä perusteella hän varasi Karjala-talolta tilat sukuseuran perustamista varten.

200 kyosti sk dok_11bLoppu onkin Sukuseura Skytät ry:n historiaa. Kokoukseen 7.11.1981 tuli yli 150 henkeä ja siellä valittiin väliaikainen hallitus ja sen puheenjohtajaksi Kyösti Skyttä. Kuvassa Kyösti Skyttä ja hänen isänsä sisar Martta Karvinen seuran perustamiskokouksessa. (Kuva: perhealbumi)

Säännöt saatiin valmiiksi hänen johdollaan keväällä 1982, mutta valitettavasti hän ei enää nähnyt ensimmäistä  sääntömääräistä vuosikokousta, joka pidettiin 27.11.1982.

100 nappi historSukuseuran historiikkiin ja Kyösti Skytän artikkeliin seuran perustamisesta voit tutustua seuran toimintaa esittelevillä sivuilla näpäyttämällä vieressä olevaa nappia.

200 ks perustkok 1981

Kyösti Skyttä polveutuu Skyttien Oravalan sukuhaarasta. 1600-luvun loppupuolella Olli Skyttä tuli Oravalaan ja Skytät asuivat siellä 1800-luvun puoliväliin saakka. Sen jälkeen Kyösti Skytän isoisä Matti Skyttä asettui Viipuriin.

 

600 kyosti sk sukup

Kyösti Skytän esivanhempien perheissä oli paljon lapsia, joten Oravalan Skyttä-sukuhaara on levinnyt laajalle. Sukuseuran sukutauluissa on 948 Oravalan sukuhaaraan kuuluvaa henkilöä, joista 174:llä on nimenä Skyttä. Suurimalla osalla on siis avioliittojen kautta jokin muu sukunimi, yleisimpinä Sateila (25), Väisänen (16), Karvinen (15), Seppänen (15), Huppunen (11) ja Salminen (10). Lisää tietoa Oravalan sukuhaaran sivuilla.

Kyösti Skytän teokset

Isänmaata etsimässä, Suomalaisia puheenvuoroja 4. Kirjayhtymä 1961
Muuttuva maaseutu, toimittanut Kyösti Skyttä. Kirjayhtymä 1962
Usko vai epäusko: epätieteellisiä tarkasteluja ihmisenä elämisestä. Kirjayhtymä 1963
Kehittyvä yhteiskunta. Kirjayhtymä 1967
K.J. Ståhlberg ja Suomen itsenäisyys. Tekijät Olavi Borg ,Irma Karvikko, Veli Merikoski ja  Kyösti Skyttä.  K.J.Stålbergin Säätiö 1968
Presidentin muotokuva: (Urho Kekkonen), osa 1. Kirjayhtymä 1969, 2. - 3. painos 1969
Kehittyvä Itä-Suomi, toimittaneet Kyösti Skyttä ja Kalle Justander. Runo-Suomi, Lappeenranta 1969
Lukion yhteiskuntaoppi. Kirjayhtymä 1970
Presidentin muotokuva: (Urho Kekkonen), osa 2. Kirjayhtymä 1970, 2. painos 1970
Ei muuta kunniaa: Risto Rytin kujanjuoksu 1939-1945. Kirjayhtymä 1971, 2.- 4. painos 1971, 5.painos 1979, 6.painos 1989
Heikot sortuu jo koulutiellä, tekijät Veikko Lepistö ja Kyösti Skyttä. Otava 1972
Kaupungin Kyllikki. Kirjayhtymä 1972
Peruskoulun yhteiskuntaoppi, tekijät Kyösti Skyttä, Kaarlo Kovalainen, Eero Sairanen; piirrokset: Juhani Huovio. Kirjayhtymä 1972
Jos presidentti pitäisi päiväkirjaa. WSOY 1973
Akatemiataistelu 1945-1948: kirja sodanjälkeisestä Suomesta. WSOY 1975
Oisko maata armaampaa eli Suomalainen minä. WSOY 1977
Ison hoitajan maa vai inhimillisen kasvun yhteiskunta. WSOY 1979
Kilpamorsei eli Kihut Vuokse varrel: kolminäytöksinen näytelmä. Omakustanne 1979
Tuntematon Kekkonen. Kirjayhtymä 1980
Tuntematon Snellman, tekijät Kyösti Skyttä ja Päivi Skyttä. Kirjayhtymä 1981
Sanovat, että Suomi on syrjässä: mielipiteitä. Librum, Helsinki 1982


200 kyosti sk hauta 2006
Seuran 25-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna 2006 vietiin seppele Kyösti Skytän haudalle Maunulan uurnalehdossa. Kuvassa puoliso Hilkka Skyttä ja tytär Päivi Skyttä sekä sukuseuran varapuheenjohtaja Martti Skyttä ja puheenjohtaja Aarne Reunala.

Lähteet:
Hilkka Skyttä ja Päivi Skyttä, perhealbumi,
Pellervo-Seura
Sukuseura Skytät sukutaulut
Suomalainen naisliitto
Wikipedia
Yle Elävä arkisto

(16.1.2011)

 

Joomla Template: from JoomlaShack