Olet tässä: EtusivuSkytät SuomessaKeskiajan Skytät

 

Schütt, Schytz nimi tuli Saksasta Ruotsin kautta Suomeen. Ruotsinkielisenä se kääntyi yleensä muotoon Skytte ja suomenkielisenä muotoon Skyttä tai Kyttä. Nimi tuli ruotsalaisasutuksen kanssa Ahvenanmaalle, levisi 1000-luvulla lounaisrannikolle ja 1300-luvulla koko senaikaiseen Suomeen

200 Gerhard Skytte leima 1350Gerhard Skytte oli Uudenmaan vouti ja valtionhoitaja. Hän sai vuonna 1347 kuningas Maunu Eerikinpojalta hallintaansa kaikki Suomen linnat. Hän oli todennäköisesti kotoisin Virosta. Hänen sinetissään on kaksi apilanlehteä muotoiltuna kahdesta väärinpäin olevasta S-kirjaimesta (Kuva SKS Bibliografiakeskus). Hän sai kuninkaalta myös kartanoläänin Sauvosta, joka oli ilmeisesti hänen perillisillään 1371.

Gerhard Skytte on tunnettu myös siitä, että syyskuussa 1350 hän lähetti kirjeen Revalin eli nykyisen Tallinnan pormestarille. Tämä pieni ajan patinoimalle paperilapulle latinaksi kirjoitettu kirje on Suomen vanhin paperille kirjoitettu dokumentti.

400 Gerhard Skytte 1350 latina 02

Kirjettä säilytetään Tallinnan valtionarkistossa, josta se löytyi vuonna 2014 Helsingin Sanomien uutisen perusteella. Kirjeen sisältö jäi silloin vielä selvittämättä. Kansallisarkoston pääjohtaja Jussi Nuortevan juhlakirjassa Kleion pauloissa vuodelta 2014 mainitaan, että kirje käsittelee laivan konfiskointia ja se on Pohjolan toiseksi vanhin paperiasiakirja. Vesileiman perusteella paperi on valmistettu Italiassa. Ainoastaan Ruotsissa on vielä vanhempi paperiasiakirja vuodelta 1345. 

Syyskuussa 2016 sukuseuran jäsen Ann Gustafsson keskusteli kirjeestä johannekselaisen serkkunsa, eläkkeellä olevan rovasti Paavo Väntsin kanssa, joka osasi kääntää kirjeen latinasta suomeksi. Kirjeessä Gerhard Skytte tervehtii "korkea-arvoisia miehiä ja ylhäissyntyisia prokonsuleita vilpittömästi Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa" ja pyytää, että Ruotsin valtakunnalle kuuluva laiva pidettäisiin huolellisesti tallessa. Tästä näet koko kirjeen käännöksineen erillisessä ikkunassa. 

Ulvilassa oli aatelistoon kuuluva pappi Olaus Skytte 1300-luvun puolivälissä. Sieltä tämä keskiaikainen aatelissuku levisi ilmeisesti Tammisaaren kautta Hauholle, tunnetuimpana edustajanaan 1500-luvulla piispa Martti Skytte.

Skyttiä oli porvareina ja talonpoikina. Jöns Skytte oli maanomistajana (”fasteman i Sannais”) vuonna 1390, ja vuonna 1467 ehkä saman paikan, Sannäsin kartanon omisti knaapi ja aseenkantaja Paavali Skytte, jolta tunnetaan aateliton sinetti. Paimiossa 1404 oli asianhoitajina Bengt ja Johan Skytte. Talonpoikia olivat Kokemäellä Skyttälän kylässä Niclis Skytte (1475) ja Tyrväällä Michel Skytte (1524).

Osa Skytistä oli ruotsalaisia, kuten Stenbjörn Skytte 1326. Laurentius Skytte oli Hattulan kirkkoherrana 1451 ja sen jälkeen tuomiokirkon taloudenhoitajana.

Skyttä-nimen eteläistä alkuperää osoittaa myös se, että uudella ajalla asutetuissa Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa Skyttiä ei ollut.

Karjalan kannaksella Skyttä-nimi alkoi yleistyä vasta 1500-luvun lopulla. Karjalan Skyttien lukumäärä kasvoi kuitenkin nopeammin kuin muualla Suomessa niin, että 1900-luvun alkuun mennessä tunnetuista Skytistä kaksi kolmasosaa on Karjalasta.

Lähteet:
Tuula Lind, Kyläojan takana
Wikipedia

 

Joomla Templates: by JoomlaShack