Olet tässä: EtusivuSkytät SuomessaAatelinen Skytte-suku
 
 

Uudella ajalla oli vaikutusvaltaisia aatelisia Skyttiä. Martti Skytte oli Turun piispa 1528-1550 ja hänen sisarenpoikansa Jöns Skytte Hämeen linnan isäntä ja valtionhoitaja 1579-1591. Myöhemmin 1620-luvulla kenraalikuvernööri Johan Skytte ja ratsumestari Gert Skytte palvelivat molemmat kuningas Kustaa II Aadolfia, mutta eivät olleet sukua keskenään.

200 ulvilan kirkkoAatelisen Skytte-suvun ensimmäinen tunnettu edustaja oli pappi Olaus Skytte Ulvilassa 1300-luvun puolivälissä. Ulvila sai kaupunki-oikeudet vuonna 1365 Suomen toisena kaupunkina Turun jälkeen. Pyhän Olavin kirkko oli samalla paikalla kuin viereisen valokuvan nykyinen 1400-luvun lopulla rakennettu keskiaikainen kivikirkko. Kuva: Wikipedia Ulvila

Ulvilasta suku levisi ilmeisesti Tammisaaren Broder Skytten kautta Hauhon Broddernäsiin, jota myöhemmin ruvettiin kutsumaan Skyttäläksi.

 

Hurskas Martti -piispa

200 martti skytte muistokiviHauhon sukuhaaran tunnetuin henkilö on Turun piispa Martti Skytte. Hän syntyi 1400-luvun loppupuolella Hauhon Kyttälän kartanossa ja hänen isänsä lienee ollut Sääksmäen kihlakunnan tuomari Jöns Skytte.

Juhannuksena 1958 Hauhon kirkolla paljastettiin Martti Skytten muistokivi ja aukio. Hautausmaa-arkkitehti Ilmari Wirkkalan suunnittelemassa muistokivessä on korkokuva ja teksti ”Uskonpuhdistuksen murrosajan piispa 1528-1550”. Kuva: Häme-Wiki

Martti opiskeli Rauman luostarikoulussa, Sigtunan dominikaaniluostarissa ja Napolin dominikaanikorkeakoulussa. Ruotsiin palattuaan hänet nimitettiin Turun piispaksi 1528 ja hän oli piispana kuolemaansa 1550 saakka.

300 turun tuomiokirkko engelHänen aikanaan Turun tuomiokirkko oli mahtavimmillaan. Kirkko-ruhtinaiden lahjoitusten avulla oli rakennettu alttareita ja kuoria piispojen ja ylhäisten hauta-kappeleiksi. Martti Skytte on haudattu suurimpaan Tavastin kappeliin. Kuvassa C.L. Engelin akvarelli Turun tuomiokirkosta vuonna 1814. Lähde: Wikipedia Turun tuomiokirkko.

Martti Skytte oli piispana katolisuuden ja luterilaisuuden taitekohdassa. Kustaa Vaasa vaati uskonpuhdistuksen nimissä kirkolta omaisuutta ja veroja. Martti oli suvaitsevainen ja sovitteleva, maksoi nurkumatta verot, lahjoitti rahaa ja luovutti piispanistuimen lampuodit (vuokraviljelijät) kruunulle. Paavali Juusteenin kronikan mukaan ”Herra Martti” oli hurskas ja kohtuullinen, levitti totista Jumalan oppia ja oli arvossapidetty elämänsä puhtauden takia. Katolisuuden aika oli kuitenkin loppumassa ja Martti Skytten kuoltua Kustaa Vaasa nimitti Turun piispaksi Mikael Agricolan, joka oli ollut Martti Skytten apulaisena ja sihteerinä kahteen otteeseen ja jonka tehtäväksi tuli viedä uskonpuhdistus loppuun.

200 hauho kyttl 7Martti Skytten samanniminen setä oli suorittanut ylioppilastutkinnon Saksassa ja oli Turun kaniikkina (tuomiokirkon pappina) 1485 ja pappina Kalannissa 1488.

Vieressä Hauhon kartta, jossa Kyttälä on aivan keskellä. Kyttälä on nykyisin maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö ja siellä on sekä Martti Skyttentie että Kyttäläntie. Kartta suurenee näpäyttämällä. Lähde: Hämeen liitto

 

Hämeen linnan isäntä Jöns Skytte

200 hmeen linna 1600 lopPiispan sisarenpoika Jöns Skytte oli 1570-luvulla Hattulan vouti ja 1579-1591 Hämeen linnan isäntä ja valtionhoitaja. Hän ei ollut suvaitsevainen ja sovitteleva kuten edesmennyt piispa-enonsa. Hän katsoi läpi sormien sotaväen väkivaltaa ja kertoman mukaan löi, pieksi ja uhkasi talonpoikia niin, etteivät he ja heidän lapsensa koskaan sitä unohtaisi. Rautalammin tutkintokäräjillä 1589 hänestä tehtiin useita valituksia, koska hänen palvelijansa olivat ryöstäneet kaskiviljaa. Kuva: Hämeen linna 1600-luvun lopulla, Eric Dahlbergin teoksesta Suecia antiqua et hodierna 1710, Hämeenlinnan kirjasto.

Aateliskalenterin mukaan Skytte-aatelissuku jatkui piispa Martti Skytten sisaren kautta, mutta kun Jönsin poika Axel Skytte haki aateluutta vuonna 1628, niin Ruotsin ritarihuone eväsi hakemuksen.

 

Kenraalikuvernööri Johan Skytte - syntyään Skräddare

200 johan skytte muotokJohan Skytte (1577-1645) oli Inkerinmaan, Liivinmaan ja Karjalan kenraalikuvernööri eli korkein sotilas- ja siviiliviranomainen vuosina 1629-1632 (Kuva: Jacob Elbfasin maalaus Uppsalan yliopiston kokoelmassa)

Johan Skytte oli alkuperäiseltä sukunimeltään Skräddare. Hänen isänsä Bengt Skräddare oli Nyköpingin pormestari. Kouluaikana ja opiskellessaan ulkomailla Johan käytti latinalaista sukunimeä Schroderus. Vuonna 1602 hänet palkattiin prinssi Kustaa Aadolfin kotiopettajaksi ja aateloitiin seuraavana vuonna. Aatelistavan mukaan hän otti samalla itselleen uuden sukunimen ja valitsi sammuneen aatelissuvun nimen Skytte, josta hän sanoi äidin puolelta periytyvänsä.

Johan Skytte nautti Kustaa II Aadolfin luottamusta ja hoiti monia tärkeitä tehtäviä. Vuonna 1611 hänet nimitettiin Västmanlandin  kuvernööriksi, 1622 Uppsalan yliopiston kansleriksi sekä 1629 Liivinmaan, Inkerinmaan ja Karjalan kenraalikuvernööriksi. Ruotsiin palattuaan kuningatar Kristiina nimitti hänet Götan hovioikeuden presidentiksi 1634.

200 tarton yliop 1860Skytten aloitteesta Tarttoon perustettiin Ruotsin mallin mukainen kymnaasi 1630, jossa kahdeksan professoria opetti klassisia kieliä ja seitsemää vapaata taidetta. Skytten mielestä opiskelun piti olla mahdollista sekä aatelin, porvareiden että talonpoikien lapsille. Vuonna 1632 Kustaa II Aadolf laajensi 200 johan sk tarttokymnaasin Skytten pyynnöstä yliopistoksi ja allekirjoitti perustamiskirjan sotaleirissä Nürnbergin lähellä. Tarton yliopistolle annettiin Uppsalan yliopiston mukainen laaja autonomia ja verovapaus.

Tarton yliopistossa paljastettiin Johan Skytten muistomerkki vuonna 2007. 200 110610 skyt viro_06Kuvat: Tarton yliopisto v. 1860, Wikipedia Tarton yliopisto, ja Wikipedia Johan Skytte.

Skytän sukuseura teki 30-vuotisjuhlamatkan Viroon kesäkuussa 2011 ja kävi silloin myös Johan Skytten muistomerkillä Tartossa. Kuva suurenee näpäyttämällä. Matkasta on enemmän kuvia Sukuretket-sivulla.

Seilin leprasairaala

Johan Skytte vaikutti myös Suomen asioihin. Hän kuului toimikuntaan, joka ehdotti Kustaa II Aadolfille, että Seilin saareen olisi perustettava leprasairaala, jonne sijoitettaisiin kaikki Turun hospitaalien leprapotilaat sekä mielisairaita ja muita kroonikoita. Kuninkaan käskykirjeen mukaan spitaalitauti oli Jumalan rangaistus syntisestä elämästä. Seili oli sopiva paikka, sillä se sijaitsi vilkkaan Turku–Tukholma-laivareitin lähellä, siellä oli ankkuripaikka ja hautausmaaksi soveltuva hiekkaharju.

Siitä lähtien Seilille karkotettiin spitaalisia ja mielisairaita, ja joka saarelle joutui niin sinne myös jäi. Hoitona oli Jumalan sana, terveyslähteen vesi ja viini. Spitaalin kadottua 1700-luvulla mielisairaista tuli Seilin pääasiallinen asujaimisto ja mielisairaala toimi vuoteen 1962 asti. 200 seilin kirkko

Seilin päärakennus on nykyisin Turun yliopiston käytössä ja hyväkuntoinen puukirkko vuodelta 1733 on kesäaikaan avoinna matkailijoille. Kuva: Seilin kirkko, Wikipedia Turku

Johan Skytten nuorena ruttoon kuollut tytär Vendela Skytte (1608-1629) oli lahjakas kirjailija ja runoilija, jota pidettiin aikansa oppineimpana naisena. Hän osasi kreikkaa, latinaa, ranskaa ja saksaa ja järjesti maineikkaita salonkikeskusteluja taiteilijoiden ja tiedemiesten kanssa.

Uppsalan yliopistolla on yhä Skytteanum-rakennus, jossa oli aikanaan Johan Skytten asunto. Vuodesta 1995 lähtien Tarton yliopisto on vuosittain jakanut Skytte-palkinnon. Uppsalan yliopiston Skytte-säätiö on myös vuodesta 1995 lähtien jakanut politiikkatutkimuksen Skytte-palkinnon. Uumajaan perustettiin vuonna 1956 Kuninkaallinen Skytte-seura.

 

Ratsumestari Gert Skytte

1600-luvun alussa Suomeen tuli Baltiasta saksalaisia Skytte-sukuja. Ratsumestari Gerd von Schütze ruotsinsi sukunimensä Skytteksi tultuaan Kustaa II Aadolfin palvelukseen ja ruotsalaiseksi aatelismieheksi. Vuonna 1619 hän värväsi Suomesta ja Liivinmaalta ratsuväkeä, jonka johdossa osallistui Kustaa II Aadolfin taisteluihin Baltiassa ja Puolassa.

200 kustaa aadolf 1627Preussin sodassa vuonna 1626 hänellä oli lippueessaan runsaat sata ratsumiestä ja hevosta. Tammikussa 1627 Gert Skytte ja kahdeksan ratsumiestä haavoittuivat palveluskelvottomiksi. Kun hän ei vielä seuraavana kesänäkään ollut toipunut haavoistaan, myönsi kuningas hänelle siitä huolimatta täyden palkan siltä vuodelta ja sen jälkeen vakinaisena eläkkeenä 200 taaleria vuodessa.

Gert Skyttestä ei liene säilynyt kuvaa, mutta viereinen maalaus vuoden 1627 Dirschaun taistelusta, jossa Kustaa II Aadolf haavoittui, antaa mielikuvan sen ajan ratsuväen taistelusta. Lähde: Pohjanprikaatin kilta

200 skytten puisto aaltonenPreussin sodan (1626-1629) päätyttyä Kustaa II Aadolf lahjoitti Gert Skyttelle kartanot Munkkiniemessä, Talissa, Lauttasaaressa, Heikinniemessä (Meilahti) ja Viikissä. Tämän muistona Munkkiniemessä on Gert Skytten puisto, jossa on sankarihautoja sekä Wäinö Aaltosen patsas ”Maaemo suojelee poikaansa”. Kuva: Helsingin taidemuseo.

200 freytagin kuja google 2010Gert Skytten tekemisistä ei ole paljon tietoa. Kun Helsingin kaupunki halusi laajentaa alueitaan vuonna 1650, niin Skytten leski Kristina Freytag piti itsepintaisesti kiinni miehensä palkkioina saamista tiluksista ja onnistui säilyttämään Munkkiniemen ja Viikin. Tätä perua viime vuosina rakennetusta Viikistä löytyy Leskirouva Freytagin kuja.  Kuva: Leskirouva Freytagin kuja, Google maps kuvakaappaus.

Vuonna 19200 Munkkiniemi Skytte46 julkaistussa Per Nyströmin kirjassa "Munkkiniemen vaiheita" kerrotaan Gert Skytten tekemisistä vähän enemmänkin. Siellä on myös kuva hänen aatelisvaakunastaan. Voit lukea kirjan sivut 22-28 näpäyttämällä viereistä kuvaa.

 

Lähteet:
Helsingin kaupungin taidemuseo
Hämeen liitto

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto
Häme-Wiki

Pohjan prikaatin kilta, Preussin sota 1626-1629
Tarinoiden Helsinki
Tuula Lind, Kyläojan takana
Uppsalan yliopisto
Wikipedia Johan Skytte
Wikipedia Seili

Wikipedia Tarton yliopisto
Wikipedia Turku
Wikipedia Turun tuomiokirkko
Wikipedia Ulvila

 

Joomla Templates: by JoomlaShack