Olet tässä: EtusivuSeuran toimintaSukujuhlat ja -retketSukuretki 1999 Terijoki

 

Terveisii Terijoelt ja vähä muualtakii
Maija Tuomisen matkakertomus

Torstaiaamuna 10.6.1999 herätyskellon pirahdettua oli ensimmäinen ajatus: vielä tänään näemme taas entiset, rakkaat kotikonnut. Lähtö oli klo 7.00 Helsingin rautatieasemalta, jonne kerääntyi osa joukosta. Lisää otimme sukuseuralaisia Keravalta ja Lahdesta. Taavetissa pidettiin kahvitauko. Viimeinen osanottaja tuli Lappeenrannasta. Yhteensä meitä oli 28.

Saavuimme Nuijamaalle, jossa vaihdoimme ruplia. Tullissa meni paljon aikaa- 2 t 15 min.

Tie kulki pitkin vehmaita maisemia Saimaan kanavaa seuraillen. Tuolla häämötti jo Kivisalmen rautatiesilta ja meille niin rakas Viipuri linnoineen. Viipuri- Pietari maantietä pitkin saavuimme Terijoelle venäläisten rakentamaan Hotelli Rivieraan.

Illallisen syötyämme lähdimme tutustumaan. Terijokeen. Rantamaisema oli sama tuttu, hieno hiekkaranta kuin vuonna 1936. Joissakin paikoissa oli vielä jäljellä vanhoja ennen sotia olleita huviloita. Koko rantatie oli yhtä suurta villiintynyttä puutarhaa, jossa sireenit kukkivat.

Perjantaina 11.6 aamupalan jälkeen pysähdyttiin Joutselässä ja Lahja Riukka esitteli kotikyläänsä. Sitten oli vuorossa Mainilan kylä. Jokainenhan meistä muistaa kuuluisat Mainilan laukaukset. Myös Rajajoella pysähdyttiin. Karhulassa oli ainoa paikka, jossa oli talo pystyssä, Aarne Reunalan koti.

Matka jatkui Kivennavan, Kyyrölän ja Muolaan kautta Summalle. Täällä oli tauko ja näimme bunkkerin, josta johdettiin puolustusta Mannerheim- linjalla, talvisodassa. Seuraava etappi oli Leporinne, Viipurin mlk:n uusi hautausmaa. Kävimme omaistemme haudoilla. Aarne Reunala ja Tuula Lind olivat tällä välin pistäytyneet Perolla ja löytäneetkin peltoaukeaman, jossa oli sijainnut yksi suvun kantapaikoista.

Ala- Säiniöllä tutustuttiin Martti Skytän kotipaikkaan. Matkan varrella ohitimme ns. Liimatan hovin. Kävimme myös Adam Skytän kotitalon raunioilla. Tästä talosta alkoi Ylä- Säiniön sukuhaara. Säiniönjoki oli kyläläisille tärkeä virkistyskohde. Me ”tytöt ” uimmekin joessa, Vongassa ja hätistelimme ” poikia ” pois kun kaikilla ei ollut uimapukua. Terijoelle palasimme Uudenkirkon maantietä.

Lauantaina 12.6 oli lähtö Terijoelta Muolaan ja Kämärän kautta Viipuriin, jonne jäi osa ryhmästä. Loput jatkoivat matkaa päämääränä Oravala, mutta Viipurin jälkeen tuli pysähdys. Puomi laskeutui bussimme eteen ja rajavartija ilmoitti, ettei meillä ole tarvittavaa lupaa. Aarnen taitavan neuvottelun ansiosta 100 mk ja samppanjapullo vaihtoivat omistajaa ja puomi nousi. Ajellessamme kohti Oravalaa Ilkka Väisänen osoitti paikat, jossa hän oli haavoittunut ja saanut ensiavun. Löysimme Oravalan kauniin järven rannalta paikan, josta Väisäset olivat lähtöisin. Takaisin tullessa oli eri rajavartija, josta selvisimme kahdella limsapullolla.

Viipurissa kävimme vielä vilkkaalla torilla ja poimimme loput ryhmästä mukaan ja suuntasimme kohti koti- Suomea. Mieliala oli koko ajan korkealla. Välillä laulettiin ja Tuula esitti suvun historiaa. Martti ja Sirkka hauskuttivat meitä mukavilla jutuilla. Sää oli retkemme aikana mitä parhain. Osaavana ja tietorikkaana kuljettajana toimi Kalevi Friman.

Yhteenvetona voitaisiin mainita ” et siit reissust jäi hyvä maku suuhun. ”

 

Joomla Template: by JoomlaShack