Olet tässä: EtusivuSeuran toimintaSukujuhlat ja -retketRetki Lounais-Suomeen 20.8.2016

 

400 2016 0820 01 VuokkoSk

Isäntä ja emäntä sekä kolme possua toivottivat retkeläiset tervetulleiksi Uusitalon tilan maatilapäivälle. Kuva Vuokko Skyttä. Muut kuvat Aarne Reunala.

 

400 2016 0820 02 Kartta Skytt

Lehtimäen mukavalla bussilla ajettiin Paimion parantolaan, sieltä Tuorlan majataloon, sitten Uusitalon tilalle ja lopuksi Wiurilan kartanon kautta takaisin Helsinkiin. Kymmenen tunnin matka sujui rattoisasti kauniissa ja lämpimässä elokuun säässä.

 

400 2016 0820 03 Skytt 49b

Alvar Aallon suunnittelema Paimion parantola rakennettiin vuosina 1929-1933 ja siitä tuli suomalaisen funktionalismin kansainvälisesti tunnettu merkkiteos. Parantola on puhtaan ilman vuoksi mäntymetsien keskellä, kuten muutkin senaikaiset tuberkuloosiparantolat.

 

400 2016 0820 04 Skytt 04

Valoa tulvii ala-aulaan ja kaikkialle parantolaan isoista ikkunoista. Kuvassa suurin osa retkeläisistä, runsaat 20 henkeä.

 

400 2016 0820 05 Skytt 09b 

Aalto suunnitteli myös rakennuksen lamput ja muun sisustuksen. Aulan lamput on suojattu lasikuvulla hygienian vuoksi.

 

400 2016 0820 06 Skytt 11b

Myös ruokailutilan lamput ovat lasin suojassa. Aallon huonekalujen musta väri on aikojen kuluessa vaihdettu punaruskeaksi.

 

400 2016 0820 07 Skytt 12b

Kaunis männikkö näkyy ikkunoista. Kuvan lasikopissa oli aikanaan viherkasveja. Ne pidettiin lasin takana, jotta tuberkuloosibasillit eivät tarttuisi niihin ja leviäisi takaisin. Aallon tuoli on nyt ottanut kasvien paikan.

 

400 2016 0820 09 Skytt 16b 

Parantolan värimaailmakin suunniteltiin parantavaksi. Keltaiset lattiat ja kaiteen turkoosi ("Paimion sininen") piristivät, harmaat seinät ja katto rauhoittivat.

 

400 2016 0820 10 Skytt 19b

Raitis ilma oli tärkeää. Tuuletusta varten suuret ikkunat saatiin mekaanisesti auki. 

 

400 2016 0820 11 Skytt 27b

Edessä Aallon varta vasten Paimioon suunnitelema tuoli, ainoa jäljellä oleva kappale Paimiossa. Muut on myyty tai hävitetty.

 

400 2016 0820 12 Skytt 30b

Puheenjohtaja Jukka Skyttä (oik) ja sukututkija Martti Skyttä valoisassa porraskäytävässä. Oikealla takana lepovuode, jonka turkisvällyissä potilaat viettivät päivittäin monta tuntia raittiissa ulkoilmassa.

 

400 2016 0820 13 Skytt 37b

Yläterassilla oli lepovuoteita vieri vieressä kesät talvet 1960-luvulle saakka. Sen jälkeen parantolasta tuli osa Turun yliopistollista keskussairaalaa. Vuodesta 2014 lähtien Mannerheimin lastensuojeluliitto on käyttänyt tiloja lasten ja nuorten kuntoutukseen.

 

400 2016 0820 14 Skytt 40b

Sotien aikana parantola oli sotasairaalana. Vuoden 1940 keväällä 18-vuotias Aaro Reunala, ent. Skyttä, oli siellä hoidettavana kovissa pakkasissa vammautuneen jalkansa takia. Aaro Reunalasta voit lukea enemmän Kuukauden Skyttä-sivulla.

 

400 2016 0820 15 Skytt 45b 

Yllätys: parantolassa on Suomen ensimmäinen vuonna 1930 rakennettu maisemahissi. Se oli henkilökunnan käytössä.

 

400 2016 0820 16 Skytt 47b

Jukka Skyttä ja Tuija Oikari kahden hengen potilashuoneessa, jossa molemmilla potilailla oli oma lavuaari.

 

400 2016 0820 17 Skytt 51b

Mahtava julkisivu mäntymetsän keskellä yllättää.

 

400 2016 0820 18 Skytt 56

Tuorlan kartanon kokki kirjoitti ruokalajit buffet-pöytään.

 

400 2016 0820 19 Skytt 62b

Lounaan jälkeen Jukka Skyttä toivotti paikalliset Karhulan Skytät tervetulleiksi. Oikealla Karhulan Skyttien vanhimman sukupolven edustajat, Sailolan sisarukset Hellin Lind ja Sakari Sailola. Kukkamaljakon takana hymyilee Vuokko Skyttä, joka tabletillaan otti retkikertomuksen otsikkokuvan.

 

400 2016 0820 20 Skytt 64b

Sakari Vornanen kertoi isoisänsä Anton Reunalan (ent. Skyttä) evakkotaipaleesta ja urasta kauppiaana. Monet Antonin jälkeläisistä, kuten Sakari ja hänen poikansa, ovat työskennelleet liike-elämässä ja yrittäjinä. Karjalan evakoiden vastaanotosta Paimioon Sakarilla oli vain hyvää sanottavaa.

 

400 2016 0820 21 Skytt 67

Ensimmäisen evakkomatkansa Sakari teki vajaan vuoden ikäisenä, toisen viisivuotiaana. Sotaorvoksi hän jäi vuoden ikäisenä. Koskettava kertomus hiljensi kuulijajoukon. 

 

400 2016 0820 22 Skytt 70b 

Sakarin pojantytär, keväällä 2016 ylioppilaaksi kirjoittanut Kaisa Vornanen on käynyt vaarin kanssa kotiseutumatkalla Karjalassa ja viihtynyt hyvin Paimiossa. Keskustelut vaarin kanssa keittiön pöydän ääressä ovat tehneet karjalaisen elämän ja suvun tutuksi.

 

400 2016 0820 23 Skytt 80b

Marja Ranta (os. Sailola, oikealla) ja hänen tyttärensä Petra Kyllönen kertoivat Aukusti Sailolan (ent. Skyttä) perheen evakkotaipaleesta. Aukusti sai vastikemaata Liedon Suopohjasta, jonne rakensi talon vuonna 1947. Kahdeksasta lapsesta viisi oli vielä kotona ja auttoi rakennus- ja pellonraivaustöissä, kolme oli perustanut perheen muualle. Suopohjaan tulleet lapset jäivät sittemmin omine perheineen lähelle, joten Liedossa ja Suopohjassa on jo neljä polvea Skyttiä Aukusti Sailolan jälkeen.

 

400 2016 0820 24 Skytt 84b

Aukustin nuorin poika Sakari Sailola on taitava runojen riimittelijä. Hän oli mukana kuuntelemassa, kun Marja esitti hänen Johannekselainen-lehdessä julkaistun runonsa "Katkoksia koulutiellä". Se kertoo nuoren pojan evakkotaipaleesta ja koulunkäynnistä.

 

400 2016 0820 25a Skytt 104b

Tuorlasta siirryttiin Suopohjantielle Uusitalon luomutilalle. Siellä oli meneillään huiman yleisönsuosion saanut maatilapäivä.

Tila oli hyvin erilainen vuonna 1949, kun Aukusti Sailolan tytär Anna-Liisa vihittiin Uusitalon nuoren isännän Erkki Tuomisen kanssa. He saivat kuusi lasta, joista isäntänä jatkaa Jukka Tuominen

Sisarusparven esikoinen Merja Tuominen-Gialitaki opasti sukuseuraa Kreetan matkalla vuonna 2014 ja hänestä kerrotaan myös Kuukauden Skyttä-sivulla.

 

400 2016 0820 25b Skytt 89b

Jukka Tuominen sai sukuseuralta Skyttä-lippalakin. Puheenjohtaja Jukka Skytän vieressä sukuseuran kunniajäsen Tuula Lind, myös Sailolan sukuhaaraa ja Jukka Tuomisen serkku.

 

400 2016 0820 26 Skytt 93b

Pihattonavetassa on kuutisenkymmentä lehmää. Vieraat ihmettelevät, miten lehmät osaavat omin päin mennä robotin lypsettäviksi. 

 

400 2016 0820 27 Skytt 97b

Jokaisella lehmällä on mikrosiru, joka ohjaa rehun annostelua ja seuraa lypsymäärää. Suuri investointi uuteen pihattonavettaan ja siirtyminen luomutuotantoon oli vaatinut monta vuotta kypsyttelyä ja tulevaisuuden uskoa.

 

400 2016 0820 28 Skytt 103b

Navetassa lehmät seurasivat uteliaina vieraita. Taustalla yksi lehmä lepäilee ja toinen on päättänyt, että on aika saada hierontaa keltaisella pyörivällä harjalla.

 

400 2016 0820 29 Skytt 110b

Vieraat saivat tutustua maatilaan ja eläimiin sekä ostaa seudun tuotteita. Lapset pomppivat rehupaaleilla, ajoivat polkuautoilla ja ratsastivat ponilla. Traktorikuskiksikin sai ruveta.
Kävijämäärä nousi päivän mittaan lähelle viittätuhatta. Talkoissa olivat kyläyhdistys sekä monet Sailolat järjestämässä paikkoja, paistamassa makkaraa ja lettuja ja keittämässä kahvia.

 

400 2016 0820 30 Skytt 105b

Mukana oli myös Sofia Raininko, Karhulan Skyttien Rainingon sukuhaaraa. Hän oli myymässä luomukvinoaa, jota hänen isänsä Juha Raininko ja setänsä Kari Raininko viljelevät Liedon Inkoisten kylässä. Heidän isänsä Tauno Raininko sai sieltä maata vuonna 1946 siirtoväen asutuslain perusteella.

Rainingon luomutilalla on omat verkkosivut. Vuonna 2013 tilan kvinoan viljelystä kerrottiin MTV:n uutisissa.
Sotaveteraani ja karhunkaataja Tauno Raininko siunattiin Liedon täpötäydessä kirkossa vuonna 2012.

 

400 2016 0820 31 Skytt 106b

Farmisiskot-kuoro ihastutti nuoria ja vanhempia sikermällä tuttuja lastenlauluja. Suurin osa siskoista on Turun karjalakuorolaisia, mukana myös kaksi Sailolaa.

 

400 2016 0820 32 Skytt 116b

Vanhan Zetor-traktorin kyyti kruunasi unohtumattoman maatilapäivän.

(22.8.2016 AR)

 

 

Joomla Templates: by JoomlaShack