Olet tässä: EtusivuSeuran toimintaSukujuhlat ja -retket25-vuotisjuhla 2006

Leena Taimela-Heleniuksen teksti ilmestyi myös Sukuviestissä 1-2007.
Kuvat Aarne Reunala, ryhmäkuva Erkki Oksanen.

 

400 25v 033
Juhlaväki Karjalatalolla. Kuva suurenee näpäyttämällä.

 

100 25v kutsu
Juhlakutsu ja -ohjelma 

 

Lokakuun viimeisen sunnuntain aamu koitti kirpeänä ja kuulaana, kun kokoonnuimme Sukuseura Skytät ry:n perustajan, kirjailija Kyösti Skytän haudalle Maunulaan. Hänen leskensä Hilkka Skyttä kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan. Seuran puheenjohtaja, ylijohtaja Aarne Reunala laski seppeleen yhdessä muun hallituksen kanssa.

400 25v 003
Kyösti Skytän haudalla Martti Skyttä, puoliso Hilkka Skyttä, Aarne Reunala ja tytär Päivi Skyttä.

Aamupäivä jatkui jumalanpalveluksella Käpylän kirkossa, johon pääosa juhlaväestä kokoontui ennen Karjalatalolla vietettävää sukujuhlaa.

400 25v 009
Käpylän kaunis kirkko.

100 06 nappi osluettVuosikokouksen jälkeen sali täyttyi meistä Skyttä-sukuisista. Osanottajia oli 86, osanottajaluettelon voit avata näpäyttämällä viereistä nappia.

Puheenjohtaja Aarne Reunala esitteli suvun tutkittua historiaa ja sukunimen taustaa. Sukuseurassamme on edustettuina viisi sukuhaaraa Karjalan kannaksen alueelta: Säiniön, Oravalan, Karhulan, Kirvun ja Joutselän Skytät.

400 25v 030
Aarne Reunalan puhetta kuuntelevat Juha-Veikko Kurki, Hilkka Skyttä ja Jukka Skyttä.

Reunala toivoi, että onnistuneeseen loppuun saatettu suururakka, Karhulan Skyttien juurista ja elämästä kertova Tuula Lindin ja Maija-Liisa Pitkäsen kirjoittama teos “Kyläojan takana” (2005), kannustaisi myös muita sukuhaaroja historiansa kansiin viemiseen.

Hyvänä alkuna tiedon kartuttamiseen toimivat hallituksen jäsenen Martti Skytän pitämät sukutaulut. Sukuseuran tärkeä tehtävä on Reunalan mukaan siirtää tietoa seuraaville sukupolville.

400 25v 031
Sanna Pitkänen-Eerola soitti kannelta.

Tervetuliaispuheen jälkeen hiljennyimme kuuntelemaan Sanna Pitkäsen kanteleensoittoa. Ympäri Suomea paikalle saapuneet juhlavieraat virittyivät karjalaisiin tunnelmiin, vaikka kaikki meistä eivät ole koskaan käyneetkään isiemme mailla.

Minäkin, syntyperäinen käpyläläinen ja paljasjalkainen stadilainen, vilkuilin väenpaljoutta yrittäen tunnistaa sukupiirteitäni muiden olemuksesta. Karjalaisuus kulkee mukana luonteenpiirteissä, arvoissa ja elämänasenteissa. Vaikka historia on kuljettanut meidät kauaskin vuosisataisilta asuinmailtamme, tunnistamme karjalaisuuden sisimmässämme. Muutkin sanovat sen meissä tunnistavansa!

Juha-Veikko Kurki Sukuseurojen Keskusliitosta pohti juhlapuheessaan, mistä karjalaisten yhteenkuuluvuuden tunne syntyy. Hän totesi kodin menetyksen yhdistävän monia sukuseurojen toiminnassa mukana olevia karjalaisia. Ilo ja nauru ovat kuitenkin olleet niitä voimavaroja, joiden avulla on rakennettu uusi elämä. Karjalaiset ovat tiedostaneet identiteettinsä. Kurki määrittelisi sukuseurat aatteellisiksi yhdistyksiksi ja toivoisi niitä myös rahoitettavan tämän toimintaperiaatteen mukaisesti.

400 25v 034
Jukka Skyttä esitteli seuran 25-vuotishistoriikin.

100 06 nappi jsYhdistyksen sihteeri ja seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi vastavalittu puheenjohtaja Jukka Skyttä esitteli seuran 25-vuotishistoriikin ja kertoi sukuseuran tekemistä matkoista itärajan taakse.

Me nuoret polvet odotamme tulevia matkoja. Historia näyttäytyy perinteistä historiakäsitystä aidommassa valossa omien esivanhempien vaiheita selvittäessään. On kiintoisaa paikantaa oma sijaintinsa sukupolvien ketjussa. Juhlakokousväki toivotti Jukka Skytälle innostusta ja voimia hänen uuteen tehtäväänsä.

Viiden pääsukuhaaran esittelystä väki siirtyi kahvitauolle ja ryhmävalokuvaan.

100 06 nappi m-lpPanu Skytän yksinlaulun jälkeen Maija-Liisa Pitkänen kertoi sukukirjan koostamisen haasteista. Näpäyttämällä viereistä nappia voit lukea esityksen.

 

400 25v 036
Maija-Liisa Pitkänen esitti ajatuksia "Kyläojan takana" sukuhistorian pohjalta.

Seuran toiminnassa ansioituneiden palkitsemisen perään kajahti koko juhlasalin voimin Karjalaisten laulu esi-isiemme elämäntyön ja karjalaisen kulttuuriperinnön vaalimisen kunniaksi. Vuonna 1994 käyttöön otetun sukuviirin lisäksi myynnissä oli aivan uusi sukupinssi ja seuran komealla varsijousitunnuksella kuvitettu omapostimerkki, jotka tekivätkin kauppansa.

400 25v 035
Sukuseurojen keskusliiton ansiomerkkejä saivat Kaarina Palenius, Antti Pekarila, Aarne Reunala, Martti Skyttä, Jukka Skyttä, Väinö Skyttä ja Pentti Skyttä (ei läsnä).

Sukumme tiedossa oleva historia alkaa 1500-luvun lopulta Viipurin läheltä Suurperon Skyttälästä, jossa Lauri Skyttä (Lars Schytt) eleli manttaalin tilallaan. Hänen poikansa Hannu Skyttä (Hans Skytte) mainitaan aikakirjoissa knaapiksi ja hänen kerrotaan toimineen myöhemmin lautamiehenä. Hannu siirtyi vuonna 1636 Säiniön kylään autiotilalle. Tästä sukuhaarasta periytyi myös valtioneuvos Johannes Virolainen äitinsä Lydia Skytän kautta.

400 25v 038
Aarne Reunala luovutti puheenjohtajuuden Jukka Skytälle.

Aivan jokainen juhlavieras ei tosin liene ollut kannakselaissukuinen, koska kutsu oli osoitettu lehdessä kaikille Skyttä-sukuisille: myös Hiitolan, Jaakkiman, Kurkijoen, Räisälän, Sortavalan, Viipurin ja muille Skytille. Me kaikki jaamme keskenämme yhden Suomen, ja koko Pohjois-Euroopan, vanhimmista sukunimistä.

Olen löytänyt merkintöjä Skyttä-sukuisista vaikuttajista viime vuosituhannen ensimmäisiltä vuosisadoilta mm. Tanskan Wiborgista, Ruotsista ja Norjasta. Kaupungissa, jossa menneinä vuosisatoina oli piispanistuin, oli itsestään selvästi myös Skytte-sukuisia ylimyksiä. Nimi oli siis jo hyvin varhain vakiintunut sukunimeksi.

Enää keskiajallakaan sukunimi ei välttämättä ollut ampujan tai salametsästäjiä jäljittävän kruununkytän ammattinimike. Toki nimessä kaikuu viesti menneistä hurjista ajoista, jolloin jousen kantama määräsi valtioiden rajat. Näin historia heittelee. Tänään täällä , missä huomenna?

Joomla Template: by JoomlaShack