Viipurin pitäjä ympäröi Viipurin kaupunkia ja Viipurinlahden pohjukkaa. Ensimmäinen kirjallinen maininta Viipurin pitäjästä on vuodelta 1347 Ruotsin kuningas Maunu Eerikinpojan käskykirjeessä.

Vuonna 1939 pitäjässä oli 19 800 asukasta ja 62 kylää, joista Skyttä -sukuhaarojen kotikylät  Alasäiniö, Yläsäiniö ja Suurpero.

Viipurin pitäjä oli maatalouspitäjä, jonka elinkeinoelämään Viipurin kaupunki vaikutti paljon. Kaupunkiin myytiin maataloustuotteita, ja toisaalta kaupungin kasvaessa alueita liitettiin kaupunkiin. Alueiden mukana myös useimmat teollisuuslaitokset siirtyivät Viipuriin. 1930-luvun puolivälissä pitäjässä oli enää seitsemän pienehköä teollisuuslaitosta.

300 monrepos 1912
Monrepos'n kartano 1912. Lähde: Monrepos'n puiston kotisivut.

Maalaiskunnassa oli Monrepos'n lisäksi lukuisia muita kartanoita. Esimerkiksi Kiiskilän, Possulin ja Vainikan kartanot perustivat pitäjän ensimmäisen kansakoulun vuonna 1855 Tervajoelle.

Jatkosodan tunnetuin torjuntataistelu käytiin Talin ja Ihantalan kylissä vuonna 1944.

300 tali-ihantala 1944
Jalkaväkirykmentti 12:n miehet ohittavat tuhotun T34-tankin. Lähde: Wikipedia.

Sodan jälkeen Viipurin maalaiskunnan väestöä asutettiin Uudellemaalle: Hyvinkäälle, Lohjalle, Nurmijärvelle, Tuusulaan ja Vihtiin.

Lisää tietoa Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät -verkkosivuilta.

(30.9.2010)

Joomla Template: by JoomlaShack