Olet tässä: EtusivuKannaksen sukuhaaratViipurin pitäjän SÄINIÖ

Säiniö sijaitsee 10 kilometriä Viipurista itään. Se oli alkuaan harvaan asuttu talonpoikaiskylä. Viipurin läheisyydestä johtuen siellä oli myös teollista toimintaa 1500-luvun loppupuolelta lähtien, muun muassa sahoja, ruutitehdas, jauhomylly, rautaruukki, säämiskätehdas ja messinkipaja.

200 sainio toivo skytta
Skytän pellolla

Viipuri – Pietari rautatien valmistuminen vuonna 1870 vaikutti voimakkaasti Säiniöön, samoin kuin hyvät maantieyhteydet Viipuriin, Pietariin ja Terijoelle. Säiniön asukasmäärä kasvoi nopeasti. Vuonna 1900 asukkaita oli 895, vuonna 1937 jo 2905. Teollisuustuotanto monipuolistui. Säiniölle perustettiin naulatehdas, saippuatehdas, huonekalutehdas sekä suurimpana työnantajana ollut Säiniön Tiilitehdas ja Saha Oy.

200 sainion tiilitehdas ja saha
Säiniön Tiilitehdas ja Saha Oy

200 tiilenkarraajat
Tehtaan tiilenkäärrääjiä

Tontteja palstoitettiin omille ja Viipurin työläisille. Eduskuntavaaleissa vuonna 1916 sosiaalidemokraatit saivat 78 prosenttia äänistä, maalaisliitto 5 prosenttia. Myöhemmin 1920- ja 1930-luvuilla sosiaalidemokraattien osuus laski 50 prosentin tuntumaan.

Säiniö kasvoi radan varressa yli 5 kilometriä pitkäksi kyläksi, jossa oli rautatieaseman lisäksi kaksi pysäkkiä ja viisi seisaketta. Kansakouluja oli kolme, muita julkisia rakennuksia lisäksi orpokoti, kunnalliskoti ja mielisairaala.

200 sainio lastenkoti
Lapset ja kunnan edustajat lastenkodin edustalla

Yhdistystoiminta oli 1900-luvun alkupuolella vilkasta. Nuorisoseura Katajalla, Honkaniemen Raittiusseuralla, vapaapalokunnalla ja kahdella työväenyhdistyksellä oli omat talot. Nuorten miesten kristillinen yhdistys perustettiin 1920-luvulla ja marttayhdistys 1930-luvulla. Liikuntaa ja urheilua harrastettiin monipuolisesti. Tunnetuimmaksi tuli painin maailmanmestari ”Kannaksen karhu” Otto Huhtanen.

200 suojelusk toivo skytta 2 vas 200 otto huhtanen
Suojeluskunnan hiihtojoukkue, Toivo Skyttä toinen vasemmalta. "Kannaksen karhu" Otto Huhtanen.

Monet myöhemmin tunnetuiksi tulleet taiteilijat asuivat lapsuus- ja kouluvuosinaan Säiniöllä kuten graafikko Erik Bruun, tekstiilitaiteilija Kirsti Honkanen, taidemaalari Unto Pusa, tenori Olavi Rahkonen, kirjailija Paavo Rintala, kuvanveistäjä Nina Terno ja lasitaiteilija Oiva Toikka. Rautatien valmistuttua Säiniöstä oli tullut suosittu kesälomakohde pietarilaisille ja viipurilaisille, joten siellä oli paljon kulttuurivaikutteita maailmalta.

Tammikuussa 1918 alkaneen kansalaissodan ensimmäinen kahakka käytiin Säiniöllä 26. tammikuuta, kun valkoisten venäjänsaarelaisten pataljoona yritti vallata punaisten hallussa olevan Säiniön aseman. Yritys epäonnistui, mutta kolmen kuukauden kuluttua Säiniöllä taisteltiin uudestaan, kun valkoiset saartoivat Viipurin ja kohta sen jälkeen sota päättyi. Myös talvisodassa 1940 sekä jatkosodassa 1941 ja 1944 Viipurin lähellä oleva Säiniö oli taistelukenttänä.

Lähteet:
Erkki Kuujo, Juha Lankinen, Eero Huotari (toim.). Säiniö – Viipurin portti, 1988.
Eero Huotari: Säiniö, kaunis ja arvokas kylä, artikkeli 1998.
Wikipedia - Yläsäiniö.

(30.9.2010)

Joomla Template: from JoomlaShack