Olet tässä: EtusivuKannaksen sukuhaaratJääsken ORAVALAJääsken pitäjä

Suur-Jääski tunnettiin jo Pähkinäsaaren rauhassa 1323. Vuoksi jakoi Jääsken kahteen puoliskoon, mutta 1800-luvun lopulla oli jo monta siltaa Vuoksen yli. Kirkonkylän silta oli aikanaan Suomen pisin maantiesilta.

300 jaaski silta
Silta Vuoksen yli Jääsken kirkolla - Suomen pisin maantiesilta.

Jääski oli väkiluvultaan Suomen neljänneksi suurin maalaiskunta, asukkaita oli 20800 vuonna 1939. Pitäjässä oli 60 kylää ja 18 kansakoulua. Jääsken läpi kulkeva Antrea – Imatra rata valmistui 1892. Teollisuuden ja kaupan keskuksena oli Enso, nykyisin Venäjän puolella oleva Svetogorsk. Maataloutta kehitettiin ja maitotaloustuotteita vietiin etenkin  Ensoon, Viipuriin ja Pietariin.

300 enson tehtaat 1928
Enson tehtaat vuonna 1928.

Vuoksen vesivoima edisti teollistumista. Paroni Carl August Standertskjöld (nuor.) perusti Ensoon puuhiomon vuonna 1888 ja sen yhteyteen rakennettiin paperitehdas vuonna 1907. Tehtaan ympärille syntyi tehdasyhdyskunta. Enso-Gutzeit osti tehtaat vuonna 1912 ja piti Ensossa pääkonttoria toiseen maailmansotaan saakka. 1930-luvulla Jääskeen syntyi paljon muutakin teollisuutta kuten Suomen ensimmäinen tekokuitutehdas Kuitu Oy, Vuoksenniskan rautatehdas ja Outokummun kupari- ja rikkidioksiditehdas. Jääski oli Karjalan teollistuneimpia pitäjiä.

Jääsken viides ja viimeisin kirkko valmistui vuonna 1844. Puukirkon suunnitteli arkkitehti A.F. Granstedt, jonka seuraava työ oli Kerimäen maailman suurin puukirkko. Jääsken kirkkoon mahtui vuoden 1913 peruskorjauksen jälkeen 2000 henkeä.

Ensimmäinen kansakoulu aloitti 1872, mutta se oli vain poikia varten. Yhdeksän vuoden kuluttua tytötkin kelpuutettiin kouluun. Nuorisoseurat toimivat vireästi 1900-luvun alussa. Monet Jääsken urheiluseurat ja urheilijat yltivät mainetekoihin. Tunnetuimpia oli pikaluistelun maailmanmestari Lassi Parkkinen.

Talvisodan jälkeen Jääsken asukkaat sijoitettiin ensisijaisesti Satakuntaan, mutta jatkosodan jälkeen Kymenlaaksoon. Jääski-seura pitää yllä Jääsken ja Enson perinteitä järjestämällä vuosittain pitäjäjuhlia, julkaisemalla Jääskeläinen -lehteä sekä kokoamalla perinneaineistoa ja valokuvia. Nykyisin tunnetuin jääskeläinen on valtioneuvos Riitta Uosukainen.

Lähteet:
Entiset kirkot entisessä Suomessa
Jääski-seura
Luovutetun alueen postitoimipaikat
Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät -verkkosivut
Luovutettu Karjala
Museokoulu Karjalan koko kuva
Wikipedia Enso-Gutzeit
Wikipedia Jääski

(12.11.2010)

Joomla Template: by JoomlaShack