Olet tässä: EtusivuKannaksen sukuhaaratJohanneksen KARHULATaavetti Skyttä 1850

Taavetti Skyttä 1850

 

200 taavetti skytta 1929
Taavetti Skyttä 79-vuotiaana v. 1929

Karhulan kylän Ojantakaisen tilalla Jaakko ja Anna Skyttä saivat kahdeksan lasta, joista viisi kuoli lapsena. Aikuisiksi varttuivat Maija (1843-), Eeva (1847-1917) ja Taavetti (1850-1930).

Taavetin syntyessä Skytän kantatilalla asui 9 aikuista ja kolme lasta. Taavetin vanhempien ja sisarten lisäksi siellä olivat isovanhemmat Antti ja Anna Skyttä sekä Jaakon veljen Matti Skytän ja serkun Eerikki Skytän kolmihenkiset perheet.

Isä-Jaakko kuului kirkkoraatiin ja toimi kylänvanhimpana. Vuonna 1873 hän oli pitäjänkokouksessa äänestämässä kansakoulun perustamiseksi Johannekseen.

Pyhäkoulussa Taavetti oppi tavaamaan ja laulamaan. Sen jälkeen hän kävi lukkarinkoulua (kiertokoulua), jossa oppi lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Koulunkäynti päättyi rippikouluun 15-vuotiaana. Taavetista kasvoi lukumies, joka hankki elinaikanaan paljon kirjoja. Hän oli vilkas ja iloinen, kävi tanssimassa, keinulla ja nuorten riennoissa.

Vuonna 1872 Karhulassa oli kaksoishäät: 22-vuotias Taavetti meni naimisiin 17-vuotiaan naapurintyttären Sofia Sairasen kanssa, ja Sofian veli Juhana Sairanen puolestaan nai Taavetin sisaren Eevan. Sofia muutti Skytälle ja Eeva Sairasille.

200 taavetti ja sofi 1908
Taavetista ja Sofiasta ei ole nuoruudenkuvia, tämä kuva on vuodelta 1908.

Taavetti ja Sofia saivat kaksitoista lasta, joista neljä kuoli lapsena. 1900-luvun alussa Skytällä oli aikuistumassa monta poikaa, joten uutta peltoa raivattiin useita hehtaareja joka vuosi. Kaksoset Johannes ja Jaakko menivät naimisiin vuonna 1901 ja toivat Amanda ja Anna-miniät taloon. Alku ei ollut helppoa, sillä Sofia-anoppi oli vaativa ja sai kipakoilla huomautuksillaan miniät usein kyyneliin.

400 skytan pihalla 1911
Skytän pihalla v. 1911. Kuvassa Taavetin (2. vas) ja Sofian (kesk.) kuusi poikaa, Hilma-tytär, vävy Matti ja miniät Matilda, Anna ja Amanda. Tytär Anna Maria puuttuu kuvasta. Monta lastenlasta on kuvassa, ja joku naapuri ja sukulainenkin.

Isänsä lailla Taavetti arvosti koulutusta ja oli naapurikylään Tikkalaan 1887 yhteisvoimin perustetun kansakoulun johtokunnan ensimmäinen puheenjohtaja. Lapset aloittivat kiertokoulun 4-5 vuotiaina ja jatkoivat kansakoulussa 9-10 vuotiaana. Vanhin tytär Anna Maria oli tosin jo liian vanha eikä päässyt kansakouluun. Hilma olisi tahtonut kansakoulun jälkeen opiskelemaan kansanopistoon, mutta mamma ei päästänyt, kun tyttöä tarvittiin talon töissä.200 hilda 1911

Hilda Pellinen tuli 1908 Johanneksen Vaahtolasta apulaiseksi Taavetin sisarelle Maijalle ja tämän miehelle Antti Hörkölle. Vuonna 1911 August meni vihille Hildan kanssa ja Skytän taloon tuli taas uusi miniä. Kyläojan takana -kirjassa on Hildan kertomus elämästä Skytällä.

Taavetti oli löytänyt evankelisesta herätysliikkeestä hengellisen kodin, luki raamattua ja kotona laulettiin Siionin virsiä. Hän kasvatti lapsiaan uskossa Jumalaan, työhön ja ahkeruuteen. Hän piti pyhäkoulua Skytän tuvassa jopa 20-30 lapselle. Uskonasioista hän puhui mielellään ja koti oli aina käytettävissä uskonnollisiin ja maataloudellisiin tilaisuuksiin. Hyvänä laulumiehenä Taavetti oli vuosikymmenien ajan laulajana häissä ja hautajaisissa.

Maanviljelijänä Taavetti oli edistyksellinen. Vuonna 1893 hän peri vanhemmiltaan kolmasosan tilasta ja osti kaksi kolmasosaa sisariltaan Maijalta ja Eevalta. Tilan pinta-ala oli 133 hehtaaria, josta peltoa 6 ha ja niittyä 3 ha.

300 skytn talo 1927
Skytän kantatalo (Koivurinne) vuonna 1927

 Vuonna 1913 ostettiin naapuritila ja muodostettiin perheyhtymä, johon kuului 31 henkeä: Taavetti ja Sofia, heidän 6 poikaansa, 5 miniää ja 18 lastenlasta. Tilan koko kaksinkertaistui 268 hehtaariin, josta peltoa oli 56 ha. Peräti 40 hehtaaria oli oman perheen voimin raivattua uudispeltoa.

Tavallisesti lapset perivät vanhempansa heidän kuolemansa jälkeen, mutta Skytillä tehtiin toisin. Monien neuvottelujen jälkeen perheyhtymä lakkautettiin vuonna 1920 ja omaisuus jaettiin poikien kesken. Tyttärille Anna Marialle ja Hilmalle perintöosuus maksettiin rahana. Taavetti ja Sofia pidättivät itselleen kahden huoneen ja keittiön asunnon ja muuttivat Jaakko-pojan perheen luo Kaunistoon. Sofia sairastui ja kuoli 1927. Taavetti-äijä eli vielä kolme vuotta Jaakon luona ja kaikki lapset ehtivät käydä tervehtimässä häntä kuolinvuoteella, ennen kuin hän siirtyi Taivaan kotiin 3.3.1930.

Karhulan Skyttien laaja suku

Taavetin ja Sofian lasten perheissä suku jatkui runsaslukuisena. Lastenlapsia syntyi kaikkiaan 42, joista kuitenkin viisi kuoli lapsena. Suomalaisuusliikkeen vaikutuksesta 1930-luvulla Skytän veljekset rupesivat harkitsemaan nimen muuttamista ja vuonna 1935 neljän veljeksen perheet muuttivat nimensä. Kaikki olisivat hyväksyneet Kyttä-nimen, mutta se oli suojattu, minkä johdosta he päätyivät kukin omaan nimeen: Sumentola, Raininko, Reunala ja Sailola.

400 jaakko raininko 75v

Veljekset Jaakko Rainingon 70-vuotispäivillä 4.7.1949. Vasemmalta Konsta Skyttä, Jaakko Raininko, Otto Skyttä, Anton Reunala. Edessä Hilja Skyttä, Anna Raininko, Matilda Reunala.

Taavetin jälkeläiset perustivat vuonna 1972 rekisteröimättömän Skytän sukuseuran. Vuonna 2010 Taavetti Skytän jälkeläisiä on noin 500 eri puolilla Suomea ja monella eri sukunimellä.

400 taavetti jalkipolvet

Lähteet: Kyläojan takana, Skytän Sanomat, sukuseuran sukutaulut

(29.10.2010)

Joomla Templates: from JoomlaShack