Hellin Lind
, os. Sailola (s. 1924)  kertoo "Kyläojan takana" -sukuhistoriassa:

200 naisten tyot karhulassa "Aamulla ensimmäiseksi mentiin navettaan. Päälle puettiin navettatakit. Tuvan hellassa  oli aamusta aikaisin tuli, niin että lypsylle lähtiessä saimme ämpärin kuumaa vettä, johon sitten navetalla lisättiin kylmää vettä. Ennen lypsyä lehmän utareet pestiin. Samalla pyyhittiin kyljetkin, jos ne olivat maatessa likaantuneet. (Kuva: Hilma Sairanen ja karjanhoitaja Mäkelän navetalla 1930-luvulla).

Lapsesta lähtien opettelimme kilteimpien lehmien lypsyä ja semmoisten lehmien, joilla oli hyvin käteen sopivat nännit. Maito siivilöitiin hinkkiin. Kesällä se jäähdytettiin kylmässä vedessä saavissa. Isännät veivät vuorotellen maidon meijeriin.

Lypsyn jälkeen annettiin väkirehut lehmille ruokintapöydissä oleviin kaukaloihin. Vesi tuli juoma-astioihin putkea pitkin. Viimeksi levitettiin pahnat makuualustaksi. Kesällä, lypsyn jälkeen, karja pääsi ulos laitumelle. Kesällä lypsettiin ulkonakin, ja silloin  me lapset olimme oteloimassa (huiskimassa kärpäset pois).

Heti lypsyn jälkeen oli kiire ruuanlaittoon. Aamulla syötiin ruoka ennenkuin aikuiset lähtivät ulkotöihin ja lapset kouluun. Ulko- ja metsätöihin lähteville miehille ja koululaisille laitettiin evääksi leivät ja maitopullo.

Ruokailun jälkeen olikin tuvan siivous. Usein puisteltiin kaikki matot. Lauantaisin pestiin lattiat hyvin. Lattian pesussa käytettiin usein santaa hankaamiseen. Erityisesti kynnykset täytyi hangata valkoiseksi, muuten sai mustan miehen."

(17.5.2011)

Joomla Template: from JoomlaShack