Olet tässä: EtusivuKannaksen sukuhaaratJohanneksen KARHULAKyläojan takanaVirpoi varpoi tuoreeks terveeks

Anna-Liisa Tuominen, o.s. Sailola (synt. 1929) kertoo "Kyläojan takana" -sukuhistoriassa:

200 pajunkissat 13"Pääsiäisen lähestyessä, palmusunnuntaina, alkoi virpovitsojen keruu. Kun oli suksikeli, niitä haettiin suon reunasta. Ei niitä kummemmin koristeltu, sidottiin vaan kauniiksi kimpuksi. Palmusunnuntain aamuna lähdettiin aikaisin liikkeelle. Oli tarkoitus, että virvottavat olisivat olleet vuoteissa nukkumassa.

Pajukimpulla rapsutettiin selän puolelle ja loruiltiin:

Virpoi, varpoi, vitsoi selkää,
tuoreeks, terveeks, tulevaks vuuveks.
Luppaat sie munan kanastais,
voilusikan lehmästäis, markan kukkarostais,
viikoks velkaa? Luppaat sie, luppaat sie?

No, tulihan sieltä lupaus. Serkkuni Rainingon Eino ja Tauno nukkuivat tuvan perillä. Yritin heitäkin virpoa, mutta vetivät peiton tiukasti pään yli. Virvoin Aliinan ja Vilhon. Seuraavana vuorossa olivat isän sisko Peltolan Anna Maria ja Matti sekä Impi-kummi. Vielä menin Sumentolaan ja virvoin siellä Amanda-tädin. Toivo oli myös kummini ja Iivarinkin virvoin. Yleensä vain kummeja ja tätejä virvottiin, ei muita naapureita.

100 paasiaispupu 2Pääsiäisaamuna sitten lähdin hakemaan virpomispalkkioita. Ne olivat sipulinkuorissa ruskeiksi keitettyjä munia. Impi-kummilta sain essukankaankin. Iivarilta sain suklaisen pupun, ja sehän oli ihan aarre, ja sitä säilytin kauan. Muutaman markankin sain taskun pohjalle.

Pääsiäiseen kuului erottamattomana osana pääsiäiskiikku. Se tehtiin naruista vartavasten pääsiäiseksi tuvan, vajan tai sarraimen orteen. lapset kiikkuivat ja lauloivat kiikkuessaan. Pääsiäisen jälkeen kiikku purettiin."

(17.3.2011)

Joomla Template: from JoomlaShack