Olet tässä: EtusivuKannaksen sukuhaaratKivennavan JOUTSELKÄVana-Juhana Skyttä 1864

Vana-Juhana Skyttä 1864

 

400 juhana justiina
Juhana ja Justiina kultahääpäivänä tai Justiinan 60-vuotispäivänä vuonna 1922.

Juhana Skyttä (1864-1942) sai Rauhalan isännyyden 28-vuotiaana vuonna 1892. Kymmenen vuotta aikaisemmin hän oli mennyt naimisiin Justiina Hännikäisen kanssa, jonka isä oli arvostettu kirkkoväärti Mikko Hännikäinen.

Juhana ja Justiina saivat kymmenen lasta, joista kuusi eli aikuisikään.

400 vana-juhana  jalkipolvet
Näpäyttämällä sukupuuta se avautuu suuremmaksi erilliseen ikkunaan.

 

Juhana oli huumorintajuinen ja älykäs, hänellä oli sana hallussaan. Huumorinherkkiä olivat myös lapset sekä Justiina-mamma. Mutta silloin oli leikki kaukana, kun Juhana sattui viinapäälle.

Juhana oli oppinut lukemaan ja kirjoittamaan kiertokoulussa. Omat lapset pääsivät kansakouluun, mutta oppikouluun Juhana ei heitä päästänyt: ”Miu lapsiloist ei tehhä sellast herrasväkkee, et ne pannoot hatu päähääsee ja sit ne tulloot ja näyttäät sormellaa kannaa ja ihmettellööt, jot mikä se toi tos oikee onkaa”, hän sanoi.

300 pietari 1910 n sennaja lehmusoksaMaatalous oli tilan pääelinkeino, mutta kauppa 47 kilometrin päässä olevaan Pietariin sekä huvila-asukkaiden kanssa toi huomattavat lisäansiot. Juhana ja pojat veivät maitoa, liuhkia (kermaa) ja voita vakioasiakkaille Pietariin. Heiniä ja olkia vietiin Pietarin Sennoirintkalle eli Heinätorille. Marjat ja sienet tekivät kauppansa, samoin halot, sekä koivut helluntaiksi ja kuuset jouluksi. Laskiaisena
Juhana oli koko viikon Pietarissa ajeluttamassa rikkaita.

200 heinatori 2012

Yllä: Pietarin Heinätori 1910-luvulla. Raitiovaunut tulivat 1908. Autoja ei vielä ollut. Lähde: Lehmusoksa.
Vieressä Heinätori 2012. Kärrynpyöräpenkit muistona entisestä kaupankäynnistä. Kuva AR.

Paluumatkalla tuotiin tavallisesti kahvia, sokeria, teetä, tupakkaa, leivonnaisia ja alkoholia, joskus porsliinia. Lasten mielestä paraskit (rinkelit) ja melonit olivat suurta herkkua.

Juhana tuli kauppamatkoilla toimeen venäjän kielellä ja hyvällä supliikillaan. Pojatkin osasivat venäjää, Mikko ja Antti olivat käyneet lähellä kotia olevaa, vuonna 1908 perustettua venäläistä luostarikoulua.

300 juhana justiina 1923Venäläisille huvila-asukkaille toimitettiin maatalouden ja luonnon tuotteita, mutta myös emäntien leipomuksia ja käsitöitä. Skytän taloon saatiin lisätienestiä isvossikka (hevos)-ajosta, autokyydistyksistä sekä rahdinajosta. Naisväkeä pestattiin keittiöhommiin, Almakin oli ollut auttamassa hienoa venäläistä kreivitärtä tämän hovissa. 

Juhana ja Justiina Alma-tyttären häissä 1923.

Nurjana puolena Venäjän käynneissä oli Juhanan lisääntyvä alkoholinkäyttö. Paluumatkalla hänen piti kievareissa usein palkata vartiomies huolehtimaan kuormastaan kun ei itse enää kyennyt. Ja tämän humalassa hurjastelevan miehen kotiintulo oli kuin ruhtinaalla ikään. ”Harassoo! Kyl mie sellane Vana-Juhana oonkii, et pois tielt..!” hän saattoi uhota.

Venäjän kaupalla vaurastuttuaan Juhana osti suuren, osin kaksikerroksisen talon eläinlääkäri Hellforsilta vuonna 1925. Sen jälkeen perhe muutti varsinkin kesäksi asumaan tuohon toisee talloo. Toinen talo toimi kievarinakin, jossa Pietarin matkojen tuttuja yöpyi.

Juhanan viinamäellä vierailut lisääntyivät vaurastumisen myötä. Naap300 pietari 1820 kievari orlovski lehmusoksauritkaan eivät katselleet humalassa rehvastelevaa Juhanaa suopein silmin vaan rupesivat kutsumaan häntä pilkkanimellä Vana-Juhana. ”Vana” viittasi venäläisiin (”Iivana”) sekä Vanassiin, Kuokkalan kylän osaan, missä Juhana kävi usein krouvissa. 

Kievari Pietarissa 1820. Orlovskin viivapiirros. Lähde: Lehmusoksa.

Juhana oli humalapäissään pannut nimensä sukulaismiehen vekseliin ja menetti ostamansa toisen talon pakkohuutokaupassa vuonna 1931. Tämä oli Juhanalle suuri häpeä.

Vielä suurempi onnettomuus tapahtui vuonna 1933, kun kotitalo tuhoutui tulipalossa väen ollessa heinätöissä. Silloin Juhanan juominen loppui. Hän asui Ristiinan sekä Mikon perheen kanssa monta vuotta väliaikaisessa pienessä mökissä, tutki raamattua, rukoili ja katui entistä elämäänsä.

Hän sai kokea Jumalan anteeksiannon ja siitä lähtien kiitti Jumalaa ja puhui hänen armostaan lapsilleen ja lapsenlapsilleen. Vähän ennen talvisotaa valmistui uusi talo entisen paikalle, mutta vain kerran ehti leivinuuni lämmetä, kun oli lähdettävä evakkoon. Sota heitti Juhanan Mikon perheen matkassa lopulta Jämsään, missä hän kuoli 78-vuotiaana vuonna 1942.

 

Justiina

200 justiinaJustiina oli käynyt samaa pyhäkoulua ja kiertokoulua kuin Juhana ja osasi lukea, mutta kirjoittaminen oli vähän haparoivaa.

Naimisiin menon jälkeen hän oli Rauhalassa miniänä 10 vuotta, kunnes Eerikki-äijän kuoltua Juhanasta tuli isäntä ja hänestä emäntä.

Justiina 60-vuotiaana vuonna 1922.

Justiinalla oli kädet täynnä työtä. Hän hoiti karjan ja lapset, oli mukana peltotöissä, keitti ruuat sekä valmisti vaatetta, kehräsi, kutoi, ompeli ja neuloi. Tytär Alma syntyi navettaan ennenkuin Justiina ehti saada saunan lämpimäksi.

Justiina myös auttoi lähimmäisiään. Hän tunsi kasvien käytön parantamiseen ja kyläläiset kääntyivät usein hänen puoleensa vaivoineen. Justiinan myötäelämisen, rohtojen ja rukousten avulla vaivat jätettiin Kristuksen huomaan.

Joka pyhä Justiina kävi sanan kuulossa kirkolla. Alma ja pojat olivat usein mukana, Juhanakin joskus. Kesäkeleillä naisväki käveli kirkkomatkan paljasjaloin. Kirkkokengät kulkivat nyytissä mukana ja pantiin jalkaan vasta kirkolla. Lauantaiehtoona, kun saunassa oli peseydytty ja heitetty puhtaat vaatteet päälle, Justiina-mamma veisasi virsiä ja sai muita mukaansa.

Justiinan elämä Juhanan rinnalla oli usein vaikeaa. Usein lauantai-ehtoonakin Juhana tuli juovuksissa Pietarin reissulta kotiin ja siihen loppui virsien veisuu. Justiina otti kuitenkin kärsivällisesti vastaan kaiken, mitä tuli.

Varhaisena kevätaamuna 1929 Justiina-mammalle aukeni ikuisuuden ovi. Vielä vuosikymmenien päästä Justiinan tunteneet muistelivat hänen sydämensä hyvyyttä.

 

Rauhala

400 alma kaapro haat skytan talo 1923
Alma Skytän ja Kaapro Karjalaisen hääväki Rauhalan talon edessä 1923. Juhana ja Justiina edessä vasemmalla, sitten Vihtori-veli morsiusneidon kanssa ja Kaapro ja Alma. Tumma lettipää edessä vasemmalla on Mikko Skytän tytär Bertta. Kuvan voi suurentaa näpäyttämällä sitä.

Rauhalan talo oli Joutselän toiseksi korkeimman mäen Mörölänmäen tuntumassa ja Suuren Venäjäntien eli Pietarintien varressa, jota pitkin kauppiaat ja sotajoukot olivat liikkuneet keskiajalta lähtien. Venäjän rajalle oli 4 kilometriä, Terijoelle 9 kilometriä.

Aidattu kuja johti maantieltä neliön muotoiseen pihapiiriin, jossa oli iso harmaista hirsistä veistetty talo. Sisään mentiin porstuasta, jossa vasemmalla oli ovi varsinaiseen tupaan, oikealla ovi toiseen tupaan. Vastapäätä oli sulani (ruokakomero), joka oli täynnä ruokatarvikkeita ja muuta tavaraa.

Suuressa elotuvassa keitettiin, paistettiin, syötiin, kirnuttiin, nukuttiin. Kudottiin kangaspuilla ja kehrättiin vokilla. Miehet tekivät puutöitä ja paikkasivat kalaverkkoja. Lapset leikkivät, ja suuren uunin pankolla lojuttiin ja lämmiteltiin.

Toinen tupa oli Mikon perheelle. Mikko ja Miko-Justiina lapsineen nukkuivat kamarissa, toisessa kamarissa Alma. Almalle Mikon ja Justiinan lapset Bertta ja Viljo tulivatkin läheisiksi koko elämän ajaksi.

200 joutselka kartta talotPihapiirissä useita aittoja, läävä (navetta), hevostalli, lampola, sikala, kanala, sauna, väentupa, pyykkitupa, kellari ja kaivo. Vähän kauempana oli heinälato ja riihi. Kesäisin talon nuoret nukkuivat aitoissa, ja joskus talvellakin vällyjen alla.

Viereisessä kartassa Joutselän talot 1939. Pietarintien varrella olivat Mikon (Vana-Juhanan), Antin ja Vihtorin talot, Matti oli syrjemmällä. Näpäytä suuremmaksi tästä.

 

Skytän talon perinnönjako toimitettiin vuonna 1927. Vanhin poika Matti oli saanut osuutensa lähtiessään kotoa 1921. Antti sai Liljala-nimisen 21 hehtaarin kokoisen tilan, Mikolle ja Ristiinalle jäi Rauhala yhteensä 46 hehtaaria, ja Vihtorin tilan ostoa Juhana tuki kiinnelainalla. Alman perintönä oli lehmä ja 5000 markkaa, mutta niitä hän ei tosiasiassa koskaan saanut.

 

Skytän perheen maanviljelys

200 pellava wikipedJuhanan pelloilla kasvatettiin ruista, kauraa, ohraa, tattaria, hamppua ja liinaa eli pellavaa. Vehnää viljeltiin ja peruna oli yleistymässä. Heinän ja viljan korjuuseen osallistuivat kaikki kynnelle kykenevät. Kiireisimmät ajat olivat keväällä kylvöaikaan ja syksyllä korjuuaikaan. 

Pellavapelto. Lähde: Wikipedia.

Pellavapellot ja ryytimaat olivat naisten työnä. Skytän puutarhassa kasvoivat nauris, lanttu, kaali, sipuli, akurtsi eli kurkku, porkkana, punajuuri, herne, papu ja retikka. Ryytimaa ja puutarhaistutukset laitettiin venäläisen mallin mukaan. Myös karjanhoito oli naisten vastuulla, mutta paimenina olivat omat ja kylän pojat.

 

Ruokailu ja kotityöt

Entisinä aikoina väki oli syönyt samasta kulhosta, mutta Skytän perheessä oli toisin. Jokaiselle oli katettu lautanen, veitset, kahvelit, luskat ja juomalasit.

200 per kakkaraAamulla oli aamukohvi, sitten murkina kahdeksan maissa, puolpäivänen eli lounat kahdentoista-yhden aikaan, kahvipousina iltapäivällä, ja iltanen yhdeksän-kymmenen maissa.

Joka lauantai tuvan suuri leivinuuni lämpeni ja siinä paistettiin ruislimput, kauraleivät ja joskus kalakukkojakin. Potaattikakkarat olivat Skytällä suurta herkkua. 

Potaattikakkara. Lähde: neilinneuleet.blogspot.fi.

Langat kehrättiin ja kankaat kudottiin kotona. Elintason nousun myötä pukeutumiseen ruvettiin kiinnittämään huomiota. Juhanalla sen sijaan oli sarkapuku ja sen päällä villapaita jopa kesäkuumallakin, mikä herätti hilpeyttä kylän pojissa.

Pyykin naiset pesivät käsin, hankasivat pyykkilautaa vasten ja hakkasivat kartulla. Talvipakkasellakin pyykki pestiin paljain käsin. Tilavaatteet tuuletettiin ja talo siivottiin joka viikko. Lautalattia hangattiin hiekan kanssa ja huuhdottiin. Ennen juhlapäiviä seinätkin pestiin.

 

Lähteet:
200 alaja 2004Kaija Alaja: Vana-Juhanan eli Juhana Skytän suvun liepeillä Kivennavan Joutselässä. Osat I ja II. 2004.      - Vana-Juhanan tyttärentytär Kaija Alajan kaksi rikassisältöistä nidettä, yhteensä 318 sivua, ovat pääasiallinen lähde näissä Vana-Juhanan ja hänen sukunsa vaiheiden kuvauksissa.
Alajan perhealbumi. 
Lehmusoksa, Risto ja Ritva: Pietarin keittiö. Otava 2012. 
Neilinneuleet.blogspot.fi 
Wikipedia

(28.8.2012)

 

Joomla Template: from JoomlaShack