Olet tässä: EtusivuKannaksen sukuhaaratKivennavan JOUTSELKÄKivennavan pitäjä

200 kivennavan kirkko 1904Kivennapa oli suurin kannaksen rajakunnista. Kivennapa (saksaksi Kivenibbe, etuvarustus) mainitaan historiankirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1445.

Kivennavalla harjoitettiin maanviljelyä ja kalastusta. Kaupankäynnistä tuli tärkeä elinkeino kun 60 kilometrin päässä sijainnut Pietari kasvoi suurkaupungiksi. Kulkuyhteydet olivat hyvät, sillä Viipuri – Pietari maantie kulki Kivennavan halki.  

Kivennavan 1800-luvun alussa rakennettuun kirkkoon lisättiin uusi kellotorni vuonna 1904. Kirkko tuhoutui talvisodassa. Kuva: ristikivi.spb.ru 

Pietariin vietiin kaikkea mahdollista: kiviä, hiekkaa, jäkälää, käpyjä, pajunparkkia, muurahaisenmunia, luutia, vastoja ja maataloustuotteita. Tuliaisiksi tuotiin hopeaa, porsliinia, kahvia, teetä ja tupakkaa. Pietariin mentiin myös rakennustöihin, vapaaehtoisesti tai lahjoitusmaaisännän käskystä.

Kivennavan läpi kulkivat myös armeijat, milloin länteen, milloin itään. Asukkaat joutuivat majoittamaan sotilaita, mutta he kärsivät myös sotaväkeen otosta, ylimääräisistä veroista, ryöstelystä ja väkivallasta. 1700-luvun pahimpina vuosikymmeninä kaksi kolmannesta pitäjästä autioitui. Joutselän kylässä oli vuonna 1723 vain kuusi asukasta.

Lahjoitusmaakautena 1700-1800-luvuilla Kivennapa oli Lintulan lahjoitusmaata ja talonpojat joutuivat vuokralaisen eli lampuodin asemaan. Talonpojat itsenäistyivät vasta isonjaon jälkeen 1800-luvun lopulla.

1900-luvulle tultaessa 85 prosenttia väestöstä sai toimeentulon maataloudesta. Pitäjässä oli mylly ja sahalaitoksia. Raivolan kotelotehtaassa tehtiin lähes kaikki Suomen savukerasiat. Vuonna 1911 Kivennavan eteläosasta erotettiin Terijoki omaksi kunnakseen. Ensimmäinen kansakoulu aloitti 1873. 

300 lintulan nunnatVuonna 1939 kyliä oli 50 ja asukkaita   10 000. Kesäaikaan väkiluku moninkertaistui jopa 75 000:een, kun kesävieraita tuli etenkin Pietarista.

Kivennavan merkittävimmät rakennukset olivat Kivennavan kirkko ja Lintulan luostari (Kuva: www.postileimat.com)

100 alaja 2004 lintulaLintula oli lähellä Joutselän kylää. Ohessa on Juhana Skytän tyttärentytär Kaija Alajan kuvaus Lintulan luostarista ja mm. sinne Terijoelta vaeltaneesta taiteilija Ilja Repinistä

Toisen maailmansodan jälkeen väestö sijoitettiin Hämeen kuntiin: Eräjärvi, Hauho, Kangasala, Kuhmalahti, Lammi, Luopioinen, Längelmäki, Padasjoki, Pälkäne, Sahalahti ja Tuulos.

Nykyisin Kivennavalla on vain muutama elävä kylä. Entisessä kirkonkylässä, venäläiseltä nimeltään Pervomaiskoje, on kauppoja ja virastoja sekä Kivennapaseuran pystyttämä Kivennavan kirkon muistomerkki. Kirjailija Olavi Paavolaisen muistokivi on lähellä kirkon raunioita.

Lähteet:
Alaja, Kaija 2004. Vana-Juhanan eli Juhana Skytän suvun liepeillä Kivennavan Joutselässä.
Kivennapaseura
Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät
Luovutetun Karjalan verkkosivut 
Wikikarelia
Wikipedia 

(19.6.2012)

Joomla Templates: by JoomlaShack