300 Alma Kaapro ht Skytn talo 1923Rauhalan talo 1923, Alma Skytän ja Kaapro Karjalaisen häät (Alajan perhealbumi)

Kun loi silmänsä tieltä tuohon metsän reunaan pysähtyneeseen Rauhalan taloon päin, kohtasi katse varsin muhkeannäköisen rakennusten ryhmän.

Nelisnurkkaisen pihapiirin yhdellä sivustalla oli harmaantuvista hirsistä veistetty talo kaksine savutupineen ja porstuva (eteinen) niiden välissä. Talossa oli jo savupiippu, eivätkä ikkunatkaan olleet enää pieniä räppänöitä kuten aikaisemmin, vaan lasit olivat ihan laadukkaat, vähän vihertävät sävyltään.

 

300 Wahlbeck 03 Kivennapa Paulaharju 1906Kyätie Kivennavalla, Samuli Paulaharju 1906. Samantapainen aidattu kuja johti Skytän taloon Joutselässä (Wahlbeck 2002)
 

Talon ympärillä oli aittoja moneen eri tarkoitukseen. Oli vaateaitta eli tupanen sekä vilja-aitta, ruoka-aitta ja makuuaittoja, joissa nukuttiin vällyjen alla kovinakin pakkasöinä. Nämä sekä asuinrakennusta vastapäätä oleva läävä (navetta) luhteineen (vintti, yläkerta), hevostalli, lampola, sikala, kanala, sauna, väentupa, pyykkitupa, kellari ja sarain (lato) muodostivat harmaan, neliömäisen kartanomaan.

Kaivo oli saunan ja läävän välimaastossa ja siellä oli myös katettu kujanalus. Hirsistä rakennettu lato oli sekin siinä lähellä kuten myös riihi. Sarain oli lautarakenteinen.

 

300 Aitta Antrea 1906 Viktor SvaetchinKaivo, aitta, lato ja talo Antreassa, Victor Svaetichin 1906 (Pöyhiä 2009)


Antti ja Juhana Skyttä pitivät alussa taloa yhdessä, ja aikaa myöten alueelle kerääntyi mäkitupalaisten, itsellisten ja yhtiömiesten pieniä mökkejä. Asumukset rakennettiin pihapiiriin, talot lähelle toisiaan. Näin vältyttiin kahden tai ehkä useammankin tilan verojen maksamiselta.

Tosiasiassa yhden tilan alueella saattoi asua kymmenenkin eri perhettä, mutta veron maksoi vain henkikirjaan merkitty isäntä revisiokirjaimen mukaisesti.

Suurperheiden liepeillä asui läksiäimiä eli loisia (populeja) tuvan nurkassa, saunanporstuassa tai riihessä. Joskus he saivat majapaikan aitasta.

Päivätöitä isännälle tekevät itselliset rakensivat asumuksensa tavallisesti lähimetsään. Heillä saattoi olla omaisuuttakin, esimerkiksi lehmä, joka sai olla isännän navetassa.

Talojen ympärillä oli peltoja, humalatarha, kaalimaa ja haka. Vaikka taloissa oli viljan kasvattamiseen raivattua maa-alaa, elettiin täällä kuitenkin pääasiallisesti tuontiviljan varassa.


300 Karjalainen pihapiiri 1927 Marcus CollinKarjalainen pihapiiri, Marcus Collin 1923 (Sihvo 1988)


Viljapelloilla kasvoi kauraa, joka oli taloissa tuiki tärkeää hevosten ravintoa. Hevosista pidettiin parempaa huolta kuin muista
kotieläimistä. Ilman hevosia ei olisi metsätöistä eikä kaupankäynnistä selvitty. Hevosia varten oli tilavia talleja, mutta läävä oli ahdas ja lanta jäi sisälle koko talven ajaksi. Ruokaa riitti vain muutamalle lehmälle. Siat juoksentelivat ulkona kesät talvet, lampaita oli vähän ja kanojakin vain nimeksi.

 

Teksti:
Kaija Alaja 2004. Vana-Juhanan eli Juhana Skytän suvun liepeillä Kivennavan Joutselässä, s. 17, 23-24.
Kuvat:
Tuula Pöyhiä (päätoim.) 2009, Viktor Svaetichin – Karjalan kuvaaja, Etelä-Karjalan taidemuseo, Lahden historiallinen museo.
Hannes Sihvo ja Matti Ruotsalainen 1986. Karjalan kuvat, Tammi.

(30.6.2013)

Joomla Template: by JoomlaShack