Kylvötyöt tehtiin toukokuun puolenvälin jälkeen, ja kesän kuluessa kitkettiin rikkaruohoja niin, että elokuussa oli kaunis sini- ja punakukkainen pelto.
 

200 pellava wikipedPellavapelto (Wikipedia)

Elokuussa pellava nyhdettiin eli korjattiin. Siemenkodat erotettiin kasvien varsista rohkimalla eli vetämällä varret penkkiin kiinnitettyjen rautapiikkien läpi.

Sitten kasvinvarret kuivattiin ja Pärttyliin päästyä pantiin likomaan muutamaksi viikoksi järveen tai lampeen. Sen jälkeen kuivatus tapahtui saunassa tai riihessä, kunnes varret olivat valmiita loukuttamiseen eli puulla hakkaamiseen.
 

300 Svaetichin 21 Pellava 1928Pellavan loukuttaja Heinjoelta, Victor Svaetichin 1928 (Pöyhiä 2009)

Lihtaamalla eli lipsuamalla varsista saatiin puumaiset kuidunosat irti. Kuidut harjattiin sianharjaksista tehdyllä harjalla. Tuloksena oli lopulta hienoja kuituja eli aivinoita sekä karkeampaa kuitua eli rohtimia ja tappuroita.
 

300 Naisten tyot Kangasp 1930 TammelaKangaspuut Tammelassa 1930, kuva: Esko Aaltonen (Ranta 2012)

Talven mittaan naiset vokin (rukki) suristessa tekivät pellavalankaa talon tarpeisiin. Kevään valoisina kuukausina pellavasta tehtiin kangaspuissa kaunista astia- ja naamahantuukia (pyyhe), pöytävaatetta, hurstia (lakana) ja muuta käyttökelpoista kangasta. Kangaspuut olivat Skytän suuressa elotuvassa aina esillä ja työt meneillään.

Teksti:
Kaija Alaja 2004, Vana-Juhanan eli Juhana Skytän suvun liepeillä Kivennavan Joutselässä.
Kuvat:
Tuula Pöyhiä (päätoim.) 2009, Viktor Svaetichin – Karjalan kuvaaja, Etelä-Karjalan taidemuseo, Lahden historiallinen museo.
Sirkka-Liisa Ranta 2012, Naisten työt, Kariston kirjapaino Oy.

(22.8.2013)

Joomla Template: by JoomlaShack