Olet tässä: EtusivuKannaksen sukuhaaratKivennavan JOUTSELKÄArkielämääSkytän perheen maanviljelys

 

Skytän perheen maanviljelys kehittyi varsin monipuoliseksi. Ilmasto Kannaksella oli erittäin soveliasta viljelemiseen. Vettä satoi runsaasti. Kesät olivat lämpimiä ja syksyt pitkiä. Maaperä oli muita alueita hedelmällisempää. Koko Kivennapa oli enimmäkseen sora- ja hiekkamaata, sillä jääkauden jälkeen tämä seutu joutui olemaan kokonaan vedenkoskemattomana.

Kevyet hiekka- ja ruokamultamaat olivat erittäin otollisia viljelykseen sekä mäntymetsäiset kangasmaat ja suoperäiset niityt laiduntamiseen.

 

300 Kivennapa luovutettukarjalafiViljelymaisema Kivennavan kirkonmäelle 1930-luvulla (luovutettukarjala.fi)

 
Pellot olivat täynnä ruista, kauraa, ohraa, tattaria, hamppua ja liinaa eli pellavaa. 1800-luvulta lähtien oli päästy alkuun vehnänkin viljelyssä ja siihen vauhtiin ehti perunakin. Perunanviljelykehotuksia olivat papit saarnastuoleistaan jo 1700-luvulta pitäen taajaan kuuluttaneet. Mutta perin kovakorvaisia tuppasivat kuulijat olemaan. Ylen hidasta oli perunan viljelyn edistyminen.

 

300 Leskisten Joutselan jarvi 1928Avara viljelymaisema Joutselän järvelle 1938. Skytän talo oli vasemmalla jonkun matkaa tietä pitkin (Karskela 2001) 

 
Perunan lisäksi Skytän puutarhoissa kasvoivat nauris, lanttu, kaali, sipuli, akurtsi eli kurkku, porkkana, punajuuri, herne, papu ja retikka.

Keskiajalta lähtien oli humalanviljely ollut pakollista. Naiset kunnostivat ryytimaan ja puutarhaistutukset venäläisen mallin mukaan. Kurpitsa oli sekin naapurimaasta peräisin. Omenapuut alkoivat tuottaa hedelmää ja pähkinäpuitakin oli.

Skytän nuoret tekivät kotona ahkerasti maatalous-, kotitalous- ja navettatöitä. Heinän ja viljan korjuuseen osallistuivat kaikki kynnelle kykenevät. Kesällä oltiin niittämässä heinää kotitalon pelloilla tai Selkiin niityllä.
 

300 Kivennapa 1961 talkootTalkoot Kivennavan Siiranmäellä 1930-luvulla (Kiuru 1961)


Kiireisimmät työajat olivat keväällä kylvöaikaan ja syksyllä, kun kaikki korjuut kypsyivät. Viljat pantin kuhilaille kuivumaan. Syksymmällä ne puitiin riusan (2-osainen varsta) kanssa riihikot päällä talon lähellä olevassa riihessä. Lintulassa oli mylly, joka jauhoi jyvät jauhoiksi. Potaatin (peruna) maahanpano, ja kaivuu syksyllä, olivat kovan työn takana.

 

Teksti:
Kaija Alaja 2004. Vana-Juhanan eli Juhana Skytän suvun liepeillä Kivennavan Joutselässä, s. 74-75, 94.
Kuvat:
Sirkka Karskela, Leo Leskinen 2001, Kivennavan Leskisten suku.
Paavo Kiuru 1961, Kivennapa, Muistelmia ja kuvia entisestä kotiseudusta, Kivennavan historiatoimikunta.

(23.8.2013)

Joomla Templates: from JoomlaShack