Olet tässä: EtusivuKannaksen sukuhaaratKivennavan JOUTSELKÄArkielämääVenäläinen huvila-asutus

 

Venäläinen huvila-asutus lisääntyi lisääntymistään niin, että pian liki viidennes Kivennavan manttaalimäärästä oli huvila-aluetta. 50 000-100 000 henkilön kesäasukasmäärä lisäsi kyllä elämisen vilkkautta.

Vuoden 1870 jälkeen, Pietarin radan valmistuttua, 600 000 asukkaan keisarikaupungista pääsi muutamassa tunnissa Karjalan Kannakselle, ikään kuin ulkomaille.

300 Junalla Pietarista 2008 TerijokiTerijoen rautatieasema (Termonen 2008)


Kannaksen leppoisan kaunis luonto ja sen kanervakukkaiset mäntymetsät, sinisafiiria säihkyvät järvet sekä Suomenlahden silmänkantamattomat lentohiekkarannat tarjosivat vertaansa vailla olevan kesänviettopaikan verrattuna Nevan seudun kosteisiin ja epäterveellisiin tasankoihin.

 

300 Harppulinna KellomellTerijoen tunnetuin huvila "Harppulinna" (Wikimedia.org)


Kannas oli maamme kansainvälisimpiä seutuja. Täällä kohtasivat toisensa eri kansat, kulttuurit ja uskonnot. Tänne muutti kesäisin
venäläisiä, saksalaisia, ranskalaisia ja balttilaisia ruhtinaita, kreivejä, kirjailijoita, taiteilijoita ja kauppiaita. Venäläisiä oli eniten.

Vuosina 1890-1917 elämän kohina kuului kaikkialla. Vuorovaikutus huvila-asukkaiden kanssa oli vilkasta ja se heijastui monin tavoin Joutselässäkin talojen elämään. Vana-Juhanan talon väki joutui elämään hyvin tiiviissä ja läheisessä kanssakäymisessä huvila-asukkaiden kanssa. Kaupankäynti kukoisti.

Koko huvila-alueella maataloustuotteilla oli kova kysyntä. Maito, voi, piimä, jamakka (rahka) ja liuhki (kerma) eivät tahtoneet riittää millään. Kala ja liha tekivät kauppansa. Marjat, sienet ja tatit menivät kuin kuumille kiville. Luonnonkukkiakin kaupattiin.

300 Naisten tyot separaattoriSeparaattorilla maidosta erotettiin kerma, josta tehtiin voita (Ranta 2012)

Huviloissa tarvittiin myös puutavaraa, halkoja. Emäntien leipomukset ja kotikudonnaiset ja muut käsityöt olivat haluttua tavaraa, jos niitä liikeni myyntiin asti. Lisätienestiä Skytän perheeseen tuli isvossikka-ajosta, auto- ja hevoskyydityksistä sekä rahdinajosta.

300 Kivennavalla 1980 kiesit
Vossikkakyyti Kivennavalla (Kaivola 1980)

Naisväkeä pestattiin keittiöhommiin. Rakennusmiehistä oli kova kysyntä, sillä uusia huviloita nousi kuin sieniä sateella. Isvossikat (ajurit), kauppiaat ja kalastajat käärivät yhä vain runsaampia ruplamääriä kukkaroonsa. Eikä mikään huvila tullut toimeen ilman työteliästä ja ahkeraa vorniekkaa, kaiken taitavaa ja uskollista talonmiestä.

Kun keisari Nikolai II kielsi vallankumouksen vaiheissa 1917 Venäjältä ulkomaille matkustamisen, jäivät kesäasukkaista monet asumaan pysyvästi Suomeen omiin hoveihinsa. Mutta moni joutui myös vallankumouksen myllerryksissä jättämään koko omaisuutensa Venäjälle ja palaamaan tänne pakolaisena omiin hotteisiinsa. Isännättömät huvilat siirtyivät Suomen valtion omaisuudeksi.

 

Teksti:
Kaija Alaja 2004. Vana-Juhanan eli Juhana Skytän suvun liepeillä Kivennavan Joutselässä, s. 75-76.
Kuvat:
Terttu Kaivola 1980. Kivennavalla, Karisto 1980.
Sirkka-Liisa Ranta 2012. Naisten työt, Kariston kirjapaino Oy.
Teuvo Termonen 2008. Junalla Pietarista Kivennavalle, Saarijärven Offset Oy.

 

(30.6.2013)

Joomla Template: from JoomlaShack