300 Kivennapa 1961 paimenpojatPaimenpoikia Kivennavalla (Kiuru 1961)

Väljämetsässä karjalaumojen laiduntaminen vaikeutui, sillä 1800-luvun puolivälissä koettiin metsän petojen, susi- ja karhulaumojen kauhistuttava enentyminen vuosi vuodelta. Pienet paimentytöt ja -pojat olivat hätää kärsimässä.

Nämä pedot eivät enää tyytyneet vain kotieläimien lihanmakuun, vaan raatelivat jo ihmisiäkin. Kerrankin neljän päivän sisällä täälläpäin kuoli kolme lasta.

300 Entinen Karjala 1992 karhuNuoret ja saaliiksi saatu karhu (Paavolainen 1992)

Runsas petomäärien kasvu oli seurausta Systerbäckin asetehtaan toiminnasta, sillä asetehdas oli kieltänyt kaikkien petojen ampumisen maillaan. Talonpojilta kiellettiin ampuma-aseen käyttökin!

 

200 Tarkka-ampuja 1800l KirjastoVirma Tarkka-ampuja Pohjanmaalla (KirjastoVirma.net)

Kun kirkkoherra Höijer tiedotti näistä petojen tuhotöistä tuomiokapituliin, puuttui vihdoin hallitus asiaan. Komppania liivinmaalaisesta tarkk'ampujapataljoonasta komennettiin tänne susia ampumaan. 

 

Teksti:
Kaija Alaja 2004. Vana-Juhanan eli Juhana Skytän suvun liepeillä Kivennavan Joutselässä, s. 40.
Kuvat:
Paavo Kiuru 1961, Kivennapa, Muistelmia ja kuvia entisestä kotiseudusta, Kivennavan historiatoimikunta.
Olavi Paavolainen (toim.)1992. Rakas entinen Karjala, WSOY.



(30.6.2013)

Joomla Template: from JoomlaShack