Olet tässä: EtusivuKannaksen sukuhaaratKivennavan JOUTSELKÄArkielämääVirvon varvon vitsat siul

200 kotiliesi wendelin 1938Kaija Alaja kertoo pääsiäisen vietosta Joutselän Skytällä 1900-luvun alussa:

"Alma oli käynyt keräämässä pajunoksat jo hyvissä ajoin. Ne koristeltiin värikkällä kreppipaperinauhoilla ja muilla koristepapereilla.

Virpolauantaina kotona oli virvottu aamuvarhaisella jo ennen kuutta. Mamma virpoi yleensä lapset ja karjan, miesväki katsoi asiakseen virpoa hevoset.

 Martta Wendelin 1938

Lapset lähtivät sitten kiertämään likimmäisten naapurien luona enimmäiseksi ja sitten muut kyläläiset ja vähintäinkin kaikki kylän sukulaiset. Yleensä tarkoitus oli tavoittaa virvottava vielä nukkumasta. Virpomislorun esittämisen jälkeen vitsa annettiin virvotulle ja hän laittoi sen oven yläpuolelle seinän ja karmin väliin. Näillä virpovitsoilla oli tarkoitus ajaa sitten kesäilmojen koittaessa karja laitumelle tai väljämetsään.

Virpomisloruja oli monenlaisia:

Virvon varvon vitsat siul, kukkarostais rahat miul.
Raha iest raksuttelen, muna iest muksuttelen, maksa palkka!

Tai:

Virvon varvon tuoreeks terveeks tulevaks vuuveks,
Miul muna kanastais, voilusikka lehmästäis,
Vitsat siul, kuostit miul.

Odottava jännitys oli lapsilla viikon ajan, ennenkuin selvisi, saatiinko virpomisesta palkkaakin ja mitä. Pääsiäislauantai oli juhla-ajan kohokohta, sillä nyt saatiin käydä keräämässä virpomispalkkaa niiltä, jotka oli virvottu viikkoa aiemmin. Kuka antoi kananmunan, kuka suklaamunan tai saattoipa joku antaa rahaakin.

Nimensä virpominen sai venäjänkielen sanasta verba, paju.

Pääsiäismaanantai oli kylän nuorten riemunhetki. Iso liekku (keinu) oli rakennettu Skytän talon pihapiiriin, kujan kurkiaisen yli roikkumaan. Liekkuun mahtui yli puolenkymmentä nuorta ja nyt sitä soudettiin ylös – alas – ylös – alas. Joku huimapää pyörähteli joskus keinun kera yksin ympärikin. Kylän nuorilla oli tapana kiertää talosta toiseen etsimässä, mistä ne parhaimmat vauhdit löytäisi.

Itse pääsiäinen oli hyvin vakava juhla. Piinaviikko vietettiin ahtisaarnoja lukien tai kirkossa niitä kuunnellen. Justiina-mamma oli kirkonpenkissä hiljentymässä jok'ikinen piinaviikon ilta. Ja ehtoollisella olivat kiirastorstai-iltana kirkossa piikaa lukuunottamatta kaikki.

Kiirastorstaina talo siivottiin joka nurkkaa myöten putipuhtaaksi. Pitkänäperjantaina oli pysyteltävä hiljaa kotosalla. Lasten oli oltava leikeissään erittäin rauhallisia. Samoin kuin pitkänäperjantaina, ei vielä pääsiäissunnuntainakaan ollut soveliasta kylässä käydä. Juhana piti vaarin vanhoista tavoista ja vei koko joukkonsa näinä juhlapyhinä kirkkoon, kuten joulunakin.

200 varjatyt munat voisula bloggerSkytän suuressa elotuvassa ruokapöydän ääressä ei puuttunut lammasta paistina tai palvattuna. Sopivasti juuri ennen pääsiäistä olivat kanat aloittaneet munintansa ja niinpä sitten innolla värjättiin ja keitettiin kananmunia pääsiäisen herkkuruoaksi. Värjättiin sipulinkuorilla tai väriä päästävillä langantähteillä ja kankaanpalasilla, jotka kiedottiin munien ympärille ennen keittämistä.     Kuva: Sipulinkuorilla värjättyjä kananmunia lautasellesi.blogspot.fi -sivustolta, jossa on myös ohje sipulinkuorilla värjäämiseen.

Syödessä kananmunat litsattiin eli lyötiin terävimmät päät yhteen toisen syöjän kanssa. Siinä riemua riitti ja nauru kelpasi! Se, jonka kananmuna litsatessa jäi ehjäksi, oli voittaja."

Lähteet:
Kaija Alaja 2004. Vana-Juhanan eli Juhana Skytän suvun liepeillä Kivennavan Joutselässä. S. 113-115.
Lautasellesi.blogspot.fi

(19.3.2013)

Joomla Templates: from JoomlaShack