Olet tässä: EtusivuKannaksen sukuhaaratKivennavan JOUTSELKÄ


Kylän korkein paikka Holmamäki on 115 metriä merenpinnasta. Mäeltä oli näköala useisiin lähikyliin ja Rajajokeenkin. Kirkkaina talvi-iltoina näkyivät Kronstadtin tuikkivat katuvalot ja Pietarinkin valot heijastuivat taivasta vasten. 200 ns  talo joutselka 1919Viljavat pellot lainehtivat tien molemmin puolin ja keskellä kylää kimalteli Joutselänjärvi kuin sininen safiiri. 

Nuorisoseurantalo rakenettiin vuonna 1919. Alemmassa kuvassa vuonna 1933 valmistunut suojeluskunnantalo.
Alajan perhealbumi.

200 suojelusk talo joutselka rak 1933Joutselkä oli suuri kylä, missä 1930-luvulla oli yli 60 taloa. Kylässä oli useita kauppoja, alakansakoulu ja yläkoulu. Seurojen taloja oli kaksi ja vuonna 1933 rakennettiin kaksikerroksinen Suojeluskunnantalo. 

Kylässä harjoitettiin maanviljelyä, lisäksi kalastettiin ja käytiin kauppaa. Maitoa, lihaa ja muita maatalouden tuotteita vietiin Terijoelle ja ennen rajan sulkeutumista 1918 myös Pietariin. 

Joutsel300 joutselan taistelun 1555 muistomerkkikä aivan Rajajoen tuntumassa on ollut taistelutantereena vuosisatoja. Maineikkaassa Joutselän taistelussa 1555 suomalaisten 500 miehen joukko pysäytti ja ajoi pakosalle yli kymmenen kertaa suuremman venäläisjoukon.

Kyläläiset osallistuivat suurin joukoin Joutselän taistelun muistomerkin paljastustilaisuuteen 5.7.1931. www.luovutettukarjala.fi.

1700-luvun alussa Joutselkä lähes autioitui jatkuvan sotimisen takia. 

1800-luku ja 1900-luvun alkupuoli olivat pääasiassa rauhallisen kehityksen aikaa. Se päättyi Joutselän naapurikylässä Mainilassa ammuttuihin laukauksiin marraskuussa 1939. Alkoi talvisota ja karjalaisten evakkotie.

100 rajan pinnassa 2008Nykyisin Joutselkä, Simagino, on kirjava kokoelma venäläisiä kesämökkejä, datsoja. Tie kulkee yhä vanhalla paikalla, mutta alueella ei ole mitään palveluja. Kylän pohjoispuolella kulkee maahan upotettu öljyputki Koiviston satamaan.

Joutselästä ja eräistä muista rajakylistä on vuonna 2008 julkaistu kyläkirja "Rajan pinnassa". Kirjassa esitellään kylät Jalkala, Joutselkä, Lavola, Lintula, Mustapohja ja Tammiselkä. 

 

Joutselän taistelu 1555

Joutselän taistelu 1555 on jäänyt sotahistoriaan, koska Juho Maununpoika hyödynsi taitavasti maastoa, suksimiesten liikkuvuutta sekä yllätystä, ja korvasi siten suuren miesylivoiman. Noin 550 suomalaista torjui yli kymmenkertaisen vihollisen hyökkäyksen. Sotataidollisesti Joutselän taistelua voidaan verrata talvisodan mottitaktiikkaan. 

Vuonna 1931 taistelun muistomerkki pystytettiin Joutselkään Mainilan ja Kuokkalan teiden risteykseen. Muistomerkin sisään kätkettiin sinetöity rasia, missä oli ajankohdan rahoja, sanomalehtiä ja valokuvia, joukossa Juhana Skytän tyttären Alma Karjalaisen perheen valokuva ja henkilötiedot. 

200 joutseln muistom santahaminaLisää Joutselän taistelusta Wikipediasta sekä Alma Karjalaisen tytär Kaija Alajan kertomana.

Muistomerkki murskattiin vuonna 1963 viereiseen kuoppaan, joka vuonna 1975 peitettiin maamassoilla tienristeystä kunnostettaessa. Vuonna 1981 Santahaminaan pystytettiin muistomerkin näköispatsas (kuva). Sodankylässä polkupyöräpataljoona I on pystyttänyt toisen näköismuistomerkin.

 

Mainilan laukaukset 1939

300 mainila 391127 usMainilan kylä oli Neuvostoliiton puolella kolmen kilometrin päässä Joutselästä.

Marraskuun 26 päivänä 1939 Mainilan pelloille ammuttiin seitsemän laukausta, joita Neuvostoliiton ulkoministeri Molotov syytti Suomen provokaatioksi.

Seuraavana päivänä lehdet, kuten Uusi Suomi, uutisoivat tapauksen näyttävästi etusivulla.

Molotov väitti nootissa, että "suomalaisten joukkojen keskittäminen Pietarin läheisyyteen ei ainoastaan muodosta uhkaa Pietarille, vaan itse asiassa on Neuvostoliittoa vastaan vihamielinen teko, joka on jo johtanut hyökkäykseen neuvostojoukkoja vastaan ja aiheuttanut uhreja".

Neuvostoliitto purki hyökkäämättömyyssopimuksen ja aloitti talvisodan 30.11.1939. 

Suomalaiset sotilaat Somerikon vartiopaikalla näkivät, että laukaukset oli ammuttu Neuvostoliiton puolelta. Jääkäri Lauri Kulmala oli vartiopaikalla kello 13:een saakka, jolloin sinne tuli jääkäri Sundvall, vihtiläinen työläispoika, jonka osaksi jäi havaintojen tekeminen Mainilan pelloille kello 15:n maissa ilmaantuneista kuopista. Kulmalan kertoo tapauksesta Veteraanien perintö -verkkosivuilla

100 mainila video 1999Yle Elävässä arkistossa sotahistorioitsija Antti Juutilainen, professori Ohto Manninen, silminnäkijä Eeti Mattila sekä päätoimittaja Raimo Seppälä kertovat kertovat myös kahdessa videossa ja radio-ohjelmassa, että laukaukset olivat venäläisten provokaatio sodan käynnistämiseksi. Kuva: Everstiluutnantti Antti Juutilainen tutkii muistokiveä Mainilassa.

200 mainila kirja 1940

Ulkomaalaiset toimittajat olivat kiinnostuneita laukauksista ja paikalle tuli heti mm. amerikkalainen kirjeenvaihtaja H.B. Elliston. Vuonna 1940 julkaistussa kirjassan "Finland Fights" hän julkaisi valokuvan Mainilan pelloista sekä tapauksen todistaneista sotilaista. Kuvassa keskellä on Ylen Elävässä arkistossa esiintynyt jääkäri Eeti Mattila.

 

Lähteet:
Alaja, Kaija. 2004. Vana-Juhanan eli Juhana Skytän suvun liepeillä Kivennavan Joutselässä. Moniste. Osat I ja II, 318 s.
Alajan perhealbumi.
Elliston, H.B. 1940. Finland Fights. Little & Brown &Co., Boston.
Rajan pinnassa. 2008. Kivennavan kylät Jalkala, Joutselkä, Lavola, Lintula, Mustapohja, Tammiselkä. 384 s.
Suomen sinivalkoinen kirja. 1940. Ulkoasiainministeriö, Helsinki.
Uusi Suomi, arkisto.

Wikikarelia Joutselkä
Wikipedia Joutselän taistelu
Wikipedia Mainilan laukaukset
www.luovutettukarjala.fi Muistomerkin paljastus 1931
www.panssariprikaati.fi Muistomerkki Santahaminassa
www.sodatkuvina.cjb.net Mainilan kartta
www.veteraanienperinto.fi Mainilan laukaukset
Yle Eläva arkisto Mainilan laukaukset

(24.6.2012)

Joomla Template: by JoomlaShack